Tutkimuksessa edetään koulun johdon tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevien käsitysten tarkastelusta toimintaa ohjaavan kompleksisen käsitteen, toimintakonseptin kehittämisen tutkimiseen. Tutkimuksen tavoite on kuvata tutkimus- ja kehitystyön systemaattisen kehittämisen käynnistymisen hetkellä vallinneita tutkimus- ja kehitystyön käsityksiä sekä uuden tutkimus- ja kehitystoimintaa jäsentävän käsitteen kehittämistä yhdellä ammattikorkeakoulun koulutusalalla.

Käsitysten selvittämisessä käytetään fenomenografista analyysia ja sen aineistona on yhden ammattikorkeakoulun koulun johtoon kuuluvien henkilöiden (22) haastattelut. Uuden toimintakonseptin kehittymisen ja kehitystyössä kohdattujen esteiden ja esteiden ylitysten analyysin aineistona on ammattikorkeakoulun koulutusalalla toteutettujen muutoslaboratorioistuntojen (10 kokousta) videoaineisto. Toimintakonseptin kehityksen tutkimisessa sovelletaan tutkimus- ja analyysimenetelmiä, joissa käsite ymmärretään aineellisena konstruktiona ja joiden avulla voidaan selvittää käsitteen rakentumista kehitysprosessin aikana.

Uusien tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsitteiden kehittäminen sekä representaatioiden että uusien käytäntöjen tasolla edellyttää ammattikorkeakouluja omaksumaan kehittävän tutkimuksen menetelmiä, joissa riittävästi keskustellen, analysoiden ja väitellen toimijat rakentavat käytäntöä jäsentäviä toimintatapoja. Tutkimus- ja kehitystyön kehittämisessä päästään eteenpäin, jos osaratkaisuiden toteuttamisen sijasta pystytään jäsentämään toiminnan kokonaisuutta ts. yhdessä toimivien osaratkaisuiden joukkoa. Toimintajärjestelmän kehittyminen vaatii monien samanaikaisten muutosten tekemistä ja siihen liittyvää laajaa osaamista ja keskustelua. Oleellisinta lienee kuitenkin se, että kehittäjäryhmästä muodostuu määrätietoinen kollektiivinen toimija. Toimijuuden kehittyminen on kehitystyön edellytys ja mahdollisuus.