Valtion ohjaus kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon elää hallinnon ja politiikkatoimien muutosten mukana. Hierarkkisen hallinnon normiohjauksesta siirryttiin 1990-luvulla informaatio-ohjaukseen kuntien itsehallinnon lisääntyessä. 2000-luvulla on rakennettu uudenlaista vuorovaikutteista hallintaa ja ohjelmajohtamista valtionhallintoon. Ohjelmaohjauksella pyritään tavoittamaan myös laajentuneet politiikkatoimien vaikuttamispyrkimykset.

2000-luvulla valtio on tuottanut kymmenittäin ohjelmia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaukseen. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan ohjelmia ei kunnissa tunnisteta ohjauksena, eivätkä valtionhallinnon edustajat usko niiden vaikutukseen - vai uskovatko? Kunnissa toivotaan jämäkkää ja selkeää ohjausta, mutta samalla toiminnan vapautta, ilman kahlitsevaa ohjausta. Mitä siis ohjaus kunta-valtiosuhteessa yleensä on, ja miten ohjelmat nykyisiin ohjauksen tarpeisiin vastaavat?

Väitöstutkimuksen aineistona ovat valtionhallinnon edustajien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien haastattelut sekä valtionhallinnon asiakirja-aineisto. Tutkimus taustoittaa ohjelmajohtamisen muodostumisen valtionhallinnossa ja kuvaa ohjauksen, erityisesti ohjelmaohjauksen roolia valtionhallinnon ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.