Ruotsin valloitettua nykyisen Pohjois-Karjalan läänin alueen Venäjältä 1600-luvun alussa sen karjalainen, ortodoksinen väestö pakeni suureksi osaksi Venäjälle. Tilalle muutti luterilaista väkeä pääasiassa Savosta. Muutamaan kylään, erityisesti Liperiin ja Polvijärvelle jäi kuitenkin karjalaissaarekkeita savolaisperäisen enemmistön keskelle.
Teoksessa poraudutaan tämän karjalaisväestön elämään ja vaiheisiin etenkin 1800-luvulla. Samalla valotetaan jonkin verran alueen kahden eri kansanryhmän välisiä suhteita ja rinnakkaineloa. Tähän liittyneet ongelmat ovat maailmassa nytkin valitettavan ajankohtaisia.