Onnellisuusprojektin kirjoittaja Gretchen Rubin käsittelee uudessa kirjassaan tapoja ja tottumuksia. Onnellisuutta tutkiessaan hän huomasi, että siinä on pitkälti kyse hyvien tottumusten viljelemisestä ja huonojen kitkemisestä. Tottumuksen voima näkyy esimerkiksi siinä, ettei kuntosalilla käyntiä tarvitse ajatella enempää kuin hampaidenpesua, kun siitä on tullut tapa. Rubin luokittelee ihmiset taipumustensa mukaisesti neljään luokkaan: ylläpitäjät, kapinalliset, kyseenalaistajat ja mukautujat.

Ihmiset käyttäytyvät eri tavoin ja heille sopivat erilaiset keinot tottumusten muokkaamiseen. Rubin esittelee kirjassaan 16 erilaista strategiaa, joiden avulla tottumuksia voi muodostaa, ylläpitää tai purkaa. Hän perustaa havaintonsa perusteelliseen tutkimustyöhön, mutta keventää tekstiään huumorilla ja esimerkeillä aidosta elämästä. Miksi tipattomasta tammikuusta ei muodostu tapaa? Miksi laihduttamiselle ei kannata asettaa tavoitteita ja miksi itseänsä ei aina kannata palkita tavoitteen saavuttamisen kunniaksi? Haluaapa lukija nukkua enemmän, lakata jatkuvasti tarkistamasta sometilejään, ylläpitää tervettä ruumiinpainoa tai saada tärkeän projektin päätökseen, tavat ja tottumukset mahdollistavat muutoksen.

Kun lukee Rubinin kirjaa, haluaa heti aloittaa omien tottumustensa työstämisen! Rubin altistaa teoriansa testiin panemalla itsensä likoon. Hän testaa teorioita itseensä, perheeseensä ja ystäviinsä ja raportoi onnistumisista ja epäonnistumisista. Niinpä Rubin vastaakirjassaan vaikeisiin tai liian harvoin esitettyihin kysymyksiin: Miksi on vaikea tehdä tapaa asiasta jota teen mielelläni? Miksi joskus tapa juurtuu yhdessä yössä ja joskus ei vaikka yrittäisi kuinka kovasti? Kuinka nopeasti tapaansa voi muuttaa? Kuinka saan uuden tavan juurtumaan? Kuinka voin auttaa toista muuttamaan tapojaan? Sopivatko samat tavanmuodostuksen strategiat jokaiselle?