Rangaistaessa ihmistä häneltä riistetään yksilölle normaalisti kuuluvia oikeuksia ja aiheutetaan tarkoituksellisesti kärsimystä. Tarkoituksellinen kärsimyksen aiheuttaminen on lähtökohtaisesti moraalisesti väärin ja riitelee keskeisten eettisten periaatteiden kanssa. Miten rangaistuksen tuottama kärsimys yksilölle oikeutetaan?

Rikoksen ja rangaistuksen filosofia kuvaa rikosoikeuden ja filosofian yhtymäkohtia. Ikiaikaisten kysymysten lisäksi esiin nostetaan ajankohtaisia näkökulmia rankaisemiseen ja rikosvastuuseen. Asettavatko neurotieteen ja käyttäytymistieteiden tulokset moraaliseen vastuullisuuteen liittyvät käytäntömme kyseenalaiseen valoon? Voisivatko robotit ja tekoäly olla rikosoikeudellisessa vastuussa?

Rikoslaki rangaistuksineen on merkittävä valtion vallankäytön väline, joka vaikuttaa jokaisen elämään. Sen perustavanlaatuiset oletukset tulee voida kyseenalaistaa ja tarpeen tullen määrittää uudelleen. Muuten on vaarana, että ajaudumme epäoikeudenmukaiseen yhteiskuntajärjestykseen, joka ei kohtele jäseniään tasavertaisesti.

Esko Yli-Hemminki, OTM, VTM, on rikosoikeuden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Sakari Melander, OTT, VT, on rikosoikeuden professori Helsingin yliopistossa. Kimmo Nuotio, OTT, VT, on rikosoikeuden professori sekä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja Helsingin yliopistossa.