Opettajan lukivaikeus on usein vaiettu arkaluonteinen asia, vaikka se voi parhaimmillaan tuottaa kokemusosaamista, jota voisi hyödyntää työyhteisössä. Eila Burns tutki väitöskirjassaan toisella ja korkea-asteella toimivia opettajia, joilla on lukemis- ja kirjoittamisvaikeus eli dysleksia. Hän selvitti, miten opettajien omat kokemukset lukivaikeudesta vaikuttavat heidän työhönsä ja näkemykseensä itsestään opettajana sekä mitkä tekijät rakentavat heidän ammatillista identiteettiään. Näitä kysymyksiä kartoitettiin narratiivisen haastattelun avulla.
Opettajien kertomuksista kävi ilmi, että lukivaikeus oli yhteydessä monin eri tavoin opettajien työhön ja käsitykseen itsestä opettajana. Lukivaikeus toi useita haasteita työhön, mutta se voitiin myös kääntää eduksi ja opettajan työvälineeksi. Henkilökohtaiset kokemukset lukivaikeudesta tuottivat parhaimmillaan opettajille erityisosaamista, joka näkyi herkkyytenä ja kykynä ymmärtää ja tukea sellaisia opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia.
- Haasteina puolestaan koettiin sellaiset työtehtävät, joissa vaadittiin nopeaa tiedon käsittelyä ja sen prosessointia. Samoin omasta lukivaikeudesta kertominen työyhteisössä koettiin arkaluonteiseksi ja henkilökohtaiseksi asiaksi. Siitä puhuminen osoittautui riippuvan paljolti siitä miten työyhteisö suhtautui erilaisuuteen, Burns luonnehtii.
Toimintatavat ja itsetuntemus keskeistä työssä menestymiselle
Olennaista työssä menestymiselle olivat opettajien itse kehittämät monipuoliset toimintatavat, joilla vastattiin työstä ja tiedonkäsittelystä nouseviin haasteisiin. Toimintatapojen tuli kuitenkin olla ajassa eläviä ja vaativat siten jatkuvaa kehittämistä ja päivittämistä.
Lukivaikeus muodostui osaksi opettajien ammatillista identiteettiä. Sen rakentumisessa keskeistä oli henkilökohtaisten heikkouksien ja vahvuuksien syvällinen tunnistaminen ja ymmärtäminen. Omia vahvuuksia hyödynnettiin tarkoituksellisesti omissa työtehtävissä.
- Merkityksellisisiä olivat myös opettajien uskomukset minäpystyvyydestään ja joustokyvystään. Positiivisten uskomusten myötä opettajat kokivat itsensä kompetentteina ja menestyvinä opetusalan ammattilaisina, Burns toteaa.
Henkilöt, joilla on lukivaikeus voivat tuoda mukanaan erilaisia, moniulotteisia kykyjä ja taitoja työyhteisöön. Opettajan ammatillinen identiteetti, joka on maustettu oppimisvaikeudella, tulisi ymmärtää monivaiheisesti rakentuvana prosessina, joka edellyttää erilaisuuden henkilökohtaista prosessointia sekä yksilön että työympäristön välistä neuvottelua työtehtävistä. Koulutusorganisaatiossa olisikin tarpeen kiinnittää enemmän huomiota monimuotoisuuden johtamiseen, jotta sekä opettajien että opiskelijoiden erilaiset kyvyt ja taidot saataisiin nykyistä paremmin hyödynnettyä.
Abstract
The overall purpose of the thesis is to shed light on and increase understanding of the professional lives of a small group of tertiary teachers with dyslexia. It aimed to explore these teachers’ experiences and perceptions of dyslexia in employment contexts, and to offer an alternative voice for professional teacher identity negotiation with dyslexia while meeting the challenges set by the profession. In this study professional identity negotiation was understood within the social constructionist understanding of knowledge and considered in line with the theoretical concepts of resilience and self-efficacy.
These were concepts that were also found to be utilized in managing uncertainties posed by dyslexia. The methodological approach of narrative inquiry was applied with the priority given to the participants’ storied experiences of dyslexia. The data consisted of narrative interviews, constructed by way of personal experience stories of nine tertiary teachers with dyslexia, and a research diary kept by the researcher during the time of the study. The analysis of the interview data was carried out by utilizing narrative and qualitative thematic analysis as well as two-dimensional content analysis.
The findings revealed that experiences of dyslexia contributed to these tertiary teachers’ professional identity negotiation and a sense of self as a professional. The continuous negotiation process between themselves and their work environment entailed their professional identity being reconstructed in interaction with others. Despite their dyslexia the tertiary teachers showed competence and success in their current positions. This was achieved by internal processes resulting in heightened self-understanding, resilience and self-efficacy.
That, as well as development of individual strategies appeared to be key to successful employment for the participants. Based on the findings it can be suggested that individuals with dyslexia can be successful employees contributing to the work environment with different set of skills. These contributions would be more effective in educational environments if all stakeholders cherish workforce diversity, thus, future investigations with educational managers and students would be encouraged.
