Liikunta on oppiaine, joka poikkeaa muista koulun oppiaineista: siinä arvioidaan ruumiin suoritusta. Muissa oppiaineissa istutaan pääosin pulpetin takana ja suorittaminen tapahtuu suullisesti tai kirjallisesti. Liikunnassa kaikki tapahtuu ruumiillisesti. Liikunta perustuu opetussuunnitelmien mukaan kasvattamiseen liikuntaan ja liikunnan avulla. Julkisessa keskustelussa sukupuoli on tullut koulun yhteydessä viime aikoina esiin huolena poikien tyttöjä heikommasta koulumenestyksestä. Koululiikunta on tässä keskustelussa ajoittain liitetty erityisesti lukuaineissa menestymättömien poikien vahvuusalueeksi.

Tämä tutkimus keskittyy koulun järjestykseen asettavaan rooliin kysyen, millaisia ryhmärajoja ja erontekoja koululiikuntaan sisältyy. Tarkastelun kohteena on se, miten sukupuoli toimii ryhmärajojen ja erontekojen ulottuvuutena koulun liikuntatunneilla. Tutkimus on tehty peruskoulun yläasteen 7.luokkalaisten liikuntatunneilla etnografisin menetelmin; havainnoimalla yhden lukuvuoden liikuntatuntien arkea ja haastattelemalla oppilaita sekä heitä opettaneita liikunnanopettajia.

Työ sijoittuu sosiaalipsykologisen ryhmätutkimuksen kenttään. Sosiaalisia eroja tarkastellaan arkielämässä rakentuvina elettyinä eroina sekä tilaan, aikaan ja ruumiillisuuteen liittyvien toistuvien materiaalisten käytäntöjen tuloksena.