Hirvijärven erämaakylä upposi Varpulan ja Hirvijärven tekojärvien alle vuosina 1962 ja 1973. Kaikkiaan 23 taloutta purettiin ja toistasataa asukasta muutti tekojärviä pakoon.

Hirvijärven ja Varpulan allasevakosta tuli Suomen toiseksi suurin itse aiheutettu pakkomuutto Lapin Porttipahdan tekojärven jälkeen.

Näillä sivuilla vanha Hirvijärvi herä henkiin kyläläisten muisteluissa ja valokuvissa, joista suuren osan on kuvannut Paavo Rajala.

Kirjan jälkiosa kertoo ison veden nousemisesta ja uudesta elämästä tekojärvien rannoilla.

Kirjan lopussa on esillä kirjahankkeen vetäjän ja kylän oman kuvataiteilijan Ira Karhulähteen eli "Ira Erämaan" jäätaidetta.

Elävän ravinnon pioneeri Hermannni Kantola (1901-86) oli Hirvijärven maineikkain asukas. Luvussa neljä hirvijärveläiset kertovat Kärmes-Hermannin hämmästyttävästi elämästä ja ruokavaliosta.

Suomessa tämä on ainoa kirja, joka kuvaa kylän hukuttamisprosessin sekä yhden tekoaltaan rakentamishankkeen peruuntumisen asukkaiden vastustamisen tuloksena.