Tarve vahvistaa kunnan asukkaita edustavien luottamushenkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan toimintojen ohjaamiseen on voimistunut. Se on saanut aikaan kunnan johtamista koskevan keskustelun. Monissa kunnissa on käynnistynyt tai tehty aloitteita toimintatapojen uudistamisesta. Yleisesti tälle keskustelulle on annettu nimeksi pormestarijärjestelmään siirtymistavoite.

Pormestarijärjestelmä on yleisnimitys senkaltaiselle kunnan johtamiselle, jossa keskeisenä toimijana on poliittisessa vastuussa oleva luottamushenkilö. Hänet on valittu määräajaksi. Kuntalaki mahdollistaa vuodesta 2006 kunnanjohtajan asemesta pormestarin valitsemisen. Hän toimii kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävän ohella myös valmistelusta ja täytäntöönpanosta vastaavana johtajana. Kansainvälisesti yleinen on kunnan asukkaiden suoralla vaalilla valitsema pormestari, joka useimmiten toimii valtuuston puheenjohtajana. Ruotsissa käytössä on kuntaneuvos-malli, jossa mahdollistetaan keskeisille luottamushenkilöille kokoaikainen toiminta kunnan johtamistehtäviin. On siis runsaasti vaihtoehtoja.

Professori Aimo Ryynäsen teos tarjoaa erityisesti kunnille ja niiden luottamushenkilöille havainnollisen kuvauksen niistä eri vaihtoehdoista, joilla luottamushenkilöiden vaikuttamiskeinoja voidaan lisätä, erityisesti erilaisten pormestarivaihtoehtojen kautta. Teoksessa eritellään eri mallien edut, haitat ja huomioon otettavat seikat. Olennainen kysymys on myös virkajohdon ja luottamushenkilöelinten välisen työnjaon toimivuus. Teos nousee tiedon tarpeesta, jota kuntakentässä aihepiiriä kohtaan laajasti tunnetaan.

Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Ryynänen on perehtynyt aihepiiriin tutkimustoimintansa ohella myös toiminnassaan kunnallisena luottamushenkilönä ja aiempana viranhaltijana. Hän on ollut mukana myös monissa kehittämishankkeissa, kuten sisäasiainministeriössä vapaakuntakokeilun projektipäällikkönä. Viimeksi Ryynänen oli valtiovarainministeriön kuntajohtamisen selvityshankkeen selvitysmiehenä.