Tämän hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää, mistä kotieläintilat saavat käyttövetensä sekä minkälaista on käyttöveden laatu. Hankkeessa on tarkasteltu sitä, miten kuivat jaksot ovat vaikuttaneet tilojen toimintaan, minkälaisia vedensäästötoimenpiteitä on toteutettu ja minkälaisiin toimenpiteisiin seuraavien kuivien jaksojen varalta on ryhdytty. Toisaalta on selvitetty erityisen märistä jaksoista mahdollisesti aiheutuneita ongelmia. Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin maatalouden käyttöveden lähteet sekä veden juoma- ja pesuvesikäyttöä maatiloilla. Kaivoveden laatuun vaikuttaa maa- ja kallioperän koostu-mus sekä kaivon läheisyydessä olevat riskitekijät. Monet kallioperässä olevat alkuaineet, mm. rauta, fluori ja arseeni, voivat liueta veteen ja esiintyä myös kaivovedessä. Myös lä-histöllä olevat pelto, maantie, eläinsuojat ja jätevesisäiliöt voivat vaikuttaa veden laatuun. Maatiloilla vettä kuluu eniten eläinten juomavedeksi. Eläintilojen pesussa käytetään liiku-teltavaa joko kylmä-, kuuma tai höyrypesuria. Myös kiinteä pesuri tai robotti voi olla tar-peellinen suurenevissa yksiköissä. Tilojen ja laitteiden pesuissa voidaan säästää vettä käyt-tämällä lypsykoneputkiston pesuvesiä uudelleen tai kierrättämällä pesuvettä laitteen pesus-sa. Kotieläintiloille suunnattu kyselytutkimus tehtiin maalis-huhtikuussa 2004. Siinä selvitet-tiin tilojen veden käyttöä, käyttöveden lähteitä, veden laatua, veden puutteesta johtuvien ongelmatilanteiden yleisyyttä sekä puutteen vaikutusta tilojen pesu- ja juomaveden käyt-töön. Kyselyn kohderyhmäksi valittiin keskimääräistä suuremmat maidon-, naudanlihan-, broilerinlihan- sekä sianlihantuotantotilat. Kysely lähetettiin 430 tilalle. Keväällä 2005 suoritettiin täydentävä puhelinkysely 13 sikatilalle ja seitsemälle maitotilalle. Kyselyssä selvitettiin olivatko kesän ja syksyn 2004 sateet aiheuttaneet uusia kaivoveden käyttöön vaikuttavia laatuongelmia. Kesällä 2005 suoritettiin MTT Vakolassa pesukokeita paine-pesurilla. Pesukokeilla selvitettiin painepesurin veden, polttoaineen ja energian kulutusta. Kyselytutkimukseen vastasi 92 maatilaa, vastausprosentti oli 21. Maatiloista 35 % käytti toimintoihinsa vain oman kaivon vettä. Monella tilalla oli oman kaivon lisäksi kunnallinen vesi varavesilähteenä. Suurimmalla osalla tiloista ei ollut ollut vedestä pulaa, vaikka käyt-töveden lähteenä oli vain tilan oma kaivo. Kuiva ajanjakso oli havaittu kaivoissa veden pinnan huomattavana laskuna sekä kaivoveden loppumisena. Kyselytutkimus antoi kuvan vesipulan laajuudesta ja maatilojen selviytymistavoista kuivuusongelmissa. Veden laatu-tutkimus oli tehty 13 rengaskaivosta, joista kahdeksassa veden laatu ei täyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamia laatuvaatimuksia jonkin laatuparametrin osalta. Kyse-lyyn vastanneiden tilojen 29 porakaivoista oli tutkittu 12. Kaikissa näissä kaivoissa oli jo-kin tekijä, jonka takia veden laatu ei täyttänyt STM:n laatuvaatimuksia. Puhelinkyselyyn osallistuneilla tiloilla runsaat sateet eivät olleet vaikuttaneet kaivoveden laatuun. Pesukokeessa matalaa painetta (60 bar) käyttäen saavutettiin pesuveden korkein lämpötila. Korkeimmilla paineilla vedenkulutus oli suurin. Eläintilojen pesussa tärkeää on myös hy-gienia, jota tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon. Vedenkulutuksessa säästäminen voi johtaa riittämättömään puhdistustulokseen.