MTT:n selvityksiä 41. Etelä-Pirkanmaalla on runsaasti vesistöjä, joista osa on rehevöitynyt. Erityisesti alueen pienempien järvien ja jokien osalta rehevöityminen on jatkunut ja myös sinileväkukintoja esiintyy monin paikoin. Edellytys vesistöjen tilan parantamiselle olisi hajakuormituksen ratkaiseva vähentäminen. Tässä hankkeessa kohdealueella tehtiin laajamittainen ravinnekuormituskartoitus, jonka perusteella voidaan suunnitella jatkohankkeita vesistöjen tilan parantamiseksi. Kohdealueina olivat Valkeakosken, Toijalan, Viialan, Kylmäkosken ja Urjalan alueelta neljä järveä (Vallonjärvi, Jalantijärvi, Rutajärvi ja Nuutajärvi) sekä Lontilanjoki ja Iso-Viranoja, joiden veden puhtaudesta ja käyttökelpoisuudesta halutaan erityi-sesti huolehtia tulevina vuosina. Alueanalyysin ja ojasedimenttinäytteiden viljavuusfosforianalyysin avulla selvitettiin va-littujen valuma-alueiden ravinnekuormituksen lähteet, määrä ja laatu, jotta voidaan laatia kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpidesuositukset vesistöjen tilan parantamiseksi. Projektijärvien sekä Valkeakosken Lotilanjärven sisäisen fosforikuormituksen po-tentiaalia ja kuormitushistoriaa selvitettiin sedimentin viljavuusanalyysin avulla. Alue-analyysin ja kuormituskartoituksen avulla laadittiin toimenpidesuositukset vesistökuormituksen vähentämiseksi. Pirkanmaan ympäristökeskus kartoitti peltoalueet, joille suojavyöhykkeiden perustaminen on tarpeellista. Hankkeen rahoittivat EU:n Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Pirkanmaan TE-keskus, alueiden kunnat, MTT sekä Pirkanmaan ympäristökeskus. Lisäksi rahoitukseen on osallistunut alueen vesiensuojeluyhdistyksiä ja yrityksiä. Hankkeen koordinoinnista ja hallinnoinnista on vastannut Valkeakosken seudun kehitys Oy (Vaske).