MTT:n selvityksiä 37. Pellon kasvukunto vaikuttaa ratkaisevasti luonnon resurssien hyödyntämiseen, maatalouden aiheuttamaan ympäristökuormitukseen, elintarvikkeiden tarjontaan ja näin myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Maan kasvukunnosta tulee siksi huolehtia hyvin. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi viljelijät ovat joutuneet uuteen tilanteeseen, jossa tuotteiden suhteelliset hinnat ovat laskeneet merkittävästi, ja yhä suurempi osuus tuloista tulee suorina tukina. Myös tuotannon suunnittelujänne on usein lyhentynyt. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi se, että 30 % viljelijöiden käytössä olevasta peltoalasta ei ole heidän omistuksessaan. Useiden maatalousekonomian alan tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että uudessa toimintaympäristössä viljelijöillä ei ole samanlaisia kannusteita maan kasvukunnosta huolehtimiseen kuin aikaisemmin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kasvukuntoon vaikuttavista komponenteista kalkituksen ja fosforilannoituksen taloutta. Laadittujen mallilaskelmien perusteella tuotteiden hinnan lasku ja vuokraviljelyn yleistyminen pienentävät kalkituksen ja fosforilannoituksen kannattavuutta. Lyhyillä vuokrasopimuksilla toimittaessa taloudellisesti kannattava fosforilannoitus tyydyttävässä viljavuusluokassa on vain muutama kilo hehtaaria kohti, ja vain kaikkein happamimpia peltoja (viljavuusluokaltaan huono tai huononlainen) kannattaa kalkita. Keskeisin tulos on se, että vuokrapeltojen taloudellisesti optimaalinen fosforilannoitus ja kalkitus poikkeavat siitä, mikä on taloudellisesti optimaalista omilla pelloilla. Optimointi suoritettiin dynaamista ohjelmointia hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitettiin kannattavuuskirjanpitotilojen lohkoaineiston perusteella, onko maan kasvukunnossa jo havaittavissa olevia eroja viljelijän omistamien lohkojen ja vuokrattujen lohkojen välillä. Viljelijän omien ja vuokrattujen peltojen pH:n tasoero on nyt 1/2 viljavuusluokkaa ja helppoliukoisen fosforin tasoero 1/3 viljavuusluokkaa viljelijän omien peltojen hyväksi. Peltojen kasvukunnon ollessa kohtalaisen hyvä ei viljavuuden tasoero aiheuttane kuitenkaan vielä merkittävää eroa omien ja vuokrattujen peltojen sadontuottokyvyssä. Suomalaisissa olosuhteissa käteismarkkinoihin perustuva pellonvuokraus ei luo viljelijöille kannusteita toimia yhteiskunnan kannalta tehokkaasti.