Perennojen käytön laajenemiseen julkisilla viheralueilla tähtäävä tutkimus toteutettiin kah-dessa osassa: käyttökokeina ja kantavertailukokeina. Käyttökokeissa lähes 150 perennala-jin tai -lajikkeen taimia istutettiin erilaisina yhdistelminä kaupunkien ja seurakuntien tarjoamiin todellisiin viherrakentamiskohteisiin Espooseen, Helsinkiin, Keravalle, Kuopioon, Ouluun ja Tampereelle sekä Honkanummen, Malmin ja Turun hautausmaille. Kokeissa keskityttiin korkeisiin ryhmäperennoihin ja matalampiin maanpeittolajeihin. Kantavertailututkimuksessa oli mukana yli 350 kantaa 18 perennasuvusta, joista tiedetään, että niissä esiintyy laatuvaihteluita ja sekaannuksia nimissä. Mukana olivat suvut Aconitum, Aconogonon, Asarum, Aster, Astilbe, Astrantia, Campanula, Delphinium, Dicentra, Do-ronicum, Eupatorium, Fallopia, Geum, Iris, Monarda, Nepeta, Salvia ja Thymus. Kasveista on kerätty tietoa kestävyyteen, elinvoimaisuuteen, leviämiseen ja peittävyyden kehittymiseen liittyvistä ominaisuuksista, fenologiasta, kukinnan ajoittumiseen ja runsauteen liittyvistä ominaisuuksista, tauti- ja tuholaisalttiuteen liittyvistä ominaisuuksista ja koristearvoista. Käyttökokeiden tähänastisten tulosten perusteella on nostettu esiin lajeja jotka soveltuvat monilajisiin perennayhdistelmiin erilaisille paikoille, kuten valoon, puolivarjoon tai varjoon, kuivalle tai tuoreelle paikalle. Myös liikennealueille perennamattoina soveltuvia lajeja on löytynyt. Haudoille ja hautakivien väliriveihin soveltuvia lajeja on listattu. Myös nurmikon korvikkeeksi erilaisille paikoille soveltuvista lajeista on saatu alustavaa tietoa. Kantavertailukokeissa osa suvuista on osoittautunut varsin yhtenäisiksi, osassa kantojen väliset erot ovat suuria. Myös taudinkestävyydeltään muita parempia kantoja on löytynyt mm. Aster- ja Astrantia-suvuissa. Tutkimus jatkuu seuraavat kolme vuotta.