Tiilikainen Sanna | Akateeminen Kirjakauppa

MTT:n selvityksiä 67. Tutkimuksessa on tarkasteltu hevostaloutta sitä päätuotantosuuntanaan harjoittavilla maatiloilla. Tavoitteena oli selvittää hevostalouden merkitystä maatiloille sekä hevostilojen rakennetta ja taloutta. Tutkimusaineistona oli Tilastokeskuksen maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) täydennettynä henkilöverotuksen tiedoilla sekä Tiken maatalouden yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) tuki- ja rakennetiedoilla. Tutkimuksen yhteydessä aineistoa täydennettiin hevostiloille lähetetyllä postikyselyllä, jossa selvitettiin tilojen rakennetietoja. Tutkimus koski luonnollisten henkilöiden omistamia hevostiloja ja mukana oli vain maatilatalouden tuloverolain (MVL) alaisia hevostiloja. Vuonna 2000 tällaisia hevostaloutta päätuotantosuuntana harjoittaneita tiloja oli MYTT:n otoksessa 61 kpl, jotka koko maan tasolla edustivat yhteensä 1 400 tilaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin hevostilojen maatalouden kokonaistuoton, kokonaiskustan-nusten ja erityisesti maataloustulon muodostumista ja kehitystä vuosina 1997-2000. Tutkimusta tehtäessä vuosi 2000 oli viimeisin tilastovuosi verotuksen tietoihin perustuvassa MYTT:ssa. Maatalouden tulosten lisäksi tiloilta selvitettiin yrittäjäpuolisoiden koko tulonmuodostus eli maataloustulon lisäksi metsätalous- ja muut yrittäjätulot, palkka- ja muut ansiotulot, omaisuustulot sekä verotettavat tulonsiirrot. Tuloksia tarkasteltiin hevostiloilla keskimäärin, toimintamuodoittain, alueittain ja tilakoon mukaan. Vuonna 2000 maatalouden kokonaistuotto oli MYTT:n mukaan hevostiloilla 14 200 euroa/tila koko maan keskimäärää vastaavaksi painotettuna keskiarvona. Kokonaistulot olivat vastaavasti keskimäärin 28 800 euroa/tila. Ne muodostuivat pääosin palkkatuloista. Maataloustulo oli 2 300 euroa/tila ja sen osuus kokonaistuloista oli ainoastaan kahdeksan prosenttia. Aiempina tutkimusvuosina tulokset olivat heikommat. Hevostilojen tulotaso oli oleellisesti alempi verrattuna kaikkien maatilojen vastaaviin tuloksiin. Kokonaistulot hevostiloilla olivat noin viidenneksen alemmat kuin kaikkien tilojen keskimäärä, sillä hevostilat ovat melko pieniä sekä peltoalaltaan että hevoslukumäärältään. Näin ollen osalla aineiston otostiloista hevostaloustoimintaa harjoitetaan osa-aikaisesti tai erittäin pienimuotoisesti ja toiminnan taloudellisia tavoitteita tärkeämpinä pidetään muun muassa työn mielekkyyteen ja elämänlaatuun liittyviä tekijöitä. Hevostiloilla harjoitettiin hevostalouden päätoimintamuodoista yleisimmin kasvatusta ja ravivalmennusta. Paras tulokehitys oli kuitenkin hevosten hoitopalveluissa, joskin hoitopalvelutallien lukumäärä tutkimusaineistossa oli melko pieni. Postikyselyyn vastanneista yrittäjistä suurin osa aikoo jatkaa tilan hevostaloustoimintaa ennallaan lähivuosina. Toisaalta 32 prosenttia vastaajista aikoi vähentää tai lopettaa kokonaan tilan hevostaloustoiminnan. Ainoastaan seitsemän prosenttia vastanneista yrittäjistä aikoi laajentaa tilan hevostaloustoimintaa lähivuosina.