Suokannas Antti | Akateeminen Kirjakauppa

Maa- ja elintarviketalous 62. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko uudella automaattisella lypsyjärjestelmällä tuottaa korkealaatuista maitoa ja miten uusi menetelmä vaikuttaa eläinten utareterveyteen. Lisäksi tutkittiin, miten menetelmä vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa oli mukana kolme DeLavalin VMS-laitteistoa (Voluntary Milking System). Laitteistot sijaitsevat Helsingin yliopiston Suitian opetus- ja tutkimustilalla sekä kahdella yksityisellä tilalla. Robotit otettiin käyttöön marraskuussa 2000 ja toukokuussa 2001. Suitian koetilalla automaattisessa lypsyssä oli keskimäärin 26 lehmää, jolloin noin puolet robotin kapasiteetista oli käytössä. Kahdella yksityisellä tilalla lehmiä oli vähimmillään 33 ja enimmillään 55 lypsyrobottia kohti. Merkittävin muutos maidon laadussa automaattiseen lypsyyn siirtymisen jälkeen oli somaattisten solujen ja kokonaisbakteerien määrän lisääntyminen. E-luokan eli korkeimman maidon laatuluokan solu- ja bakteeriraja-arvoja ei kuitenkaan ylitetty. Automaattisen lypsyjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä ja alun opetteluvaiheessa maidon solu- ja bakteerimäärissä sekä jäätymispisteessä oli enemmän vaihtelua. Maidon jäätymispiste palautui lähtötasolle jo puolessa vuodessa. Maidon bakteerimäärän vähentämiseksi tulee yleisen hygienian lisäksi kiinnittää huomiota laitteiston pesuihin ja maidon jäähdytykseen. Tutkimuksessa vapaiden rasvahappojen määrä oli korkeampi AMS-maidossa (0,8 mmol/100g) kuin vertailuryhmässä (0,5 mmol/100g). Utareterveys huononi ensimmäisen seurantavuoden aikana. Suitian tilalla utareterveys parani kuitenkin ennalleen toisena seurantavuonna. Seurantatutkimuksen kolmen tilan aineisto on riittämätön osoittamaan, johtuivatko havaitut muutokset automaattiseen lypsyyn siirtymisestä vai muista tekijöistä. Suitian navettaosastojen välisessä käyttäytymisvertailussa havaittiin, että automaattilypsyosaston lehmät käyttivät vähemmän aikaa makaamiseen ja enemmän seisomiseen verrattuna lypsyasemaosaston lehmiin. Ammattitaitoisen karjanhoitajan ja hyvän ihmis-eläinsuhteen merkitys korostuu automaattisessa lypsyjärjestelmässä. Vaikka robotti lypsää lehmät, on hoitajan vastuulla edelleen eläinten ruokinta, terveys, kiimantarkkailu, lypsyjärjestelmän toimivuus sekä eläinten, navetan ja lypsypaikan puhtaus. Laiduntamisen ja automaattilypsyn yhdistäminen onnistuu, mikäli laitumet sijaitsevat navetan läheisyydessä. Ongelmia on tutkimusten mukaan aiheuttanut lehmien yhtäaikainen käyttäytyminen. Kun lehmät tulevat laitumelta takaisin navettaan, ne tekevät sen yleensä yhdessä. Tällöin lypsyrobotin taakse muodostuu ruuhkaa, ja lehmät joutuvat odottelemaan lypsylle pääsyä.