Laatu on aina kiinnostanut ihmisiä. Erilaisissa asioissa on yritetty olla parempia kuin toiset. Moninaisista esteistä huolimatta ihmiset ovat olleet valmiita ponnistelemaan päästäkseen kokemaan erinomaista laatua.
Laatujohtaminen oli hyvin suosittu johtamisen malli 1990-luvulla. Kansainvälisten standardien mukaisia laatujärjestelmiä rakennettiin yrityksiin, tavoiteltiin sertifikaatteja, osallistuttiin laatupalkintokilpailuihin jne. Julkisen hallinnon organisaatiotkin alkoivat herätä laadun systemaattiseen kehittämiseen. Koulutusorganisaatiot lähtivät vahvasti mukaan.
Laatu ei ole menettänyt merkitystään 2000-luvullakaan. Kuten viimeaikaisetkin esimerkit mm. elintarvikkeiden toimitusketjujen laatuhäiriöistä osoittavat, laatuajattelun tarve tule vähenemään jatkossakaan.
Asiakkaina haluamme tulevaisuudessakin nähdä entistä parempia tuotteita ja palveluja, inhimillisinä olentoina haluamme nähdä entistä parempia yhteisöjä, parempaa yhteistyötä, parempaa vuorovaikutusta jne. ja ajattelevina vanhempina haluamme nähdä realistisen vision puhtaasta ympäristöstä ei vain omille lapsillemme vaan myös seuraaville sukupolville. Niinpä on erittäin painavia syitä toivoa, että laatuun johtaminen on päättymätön prosessi, joka antaa päivä päivältä parempaa elämän laatua Suomessa ja koko maailmassa!
Laatuun johtaminen merkitsee jatkuvaan parantamiseen johdattelemista. Pohjimmiltaan on kysymys oppimisprosessista, ei vain yksilöiden vaan koko organisaation tasolla. Oppiminen merkitsee ajattelun, mutta ennen kaikkea toiminnan muuttumista! Se ei kuitenkaan aina ole kovin helppoa. Ajatukset ja teot pyrkivät takaisin tutuille ja turvallisen tuntuisille raiteille.
