Enrico Garavelli (toim.); Christian Rink (toim.); Begoña Sanromán Vilas (toim.); Elina Suomala-Härmä (toim.) Uusfilologinen yhdistys ry. (2022) Saatavuus: Tilaustuote Pehmeäkantinen kirja
Filosofian maisteri Christian Rinkin saksan kielen ja kirjallisuuden alaan kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan nykykirjallisuuden merkitystä tietyssä muistelukulttuurissa.
– Saksalaisessa nyky-yhteiskunnassa holokaustin, toisen maailmansodan ja kansallissosialistisen hirmuvallan jälkivaikutukset ovat edelleen monin tavoin läsnä. Vuosien 1933 ja 1945 välisen ajan muistelu on osoittautunut saksalaisen itseymmärryksen ytimeksi sodanjälkeisistä ajoista lähtien. Tämä tekee aiheesta erityisen kiinnostavan myös kansainvälisestä näkökulmasta, Rink kertoo.
Tutkimuksen lähtökohtana on väite liittotasavaltalaiselle muistelemiselle leimallisesta negatiivisuudesta ja siihen kohdistuvasta muutoksesta.
Rink on tutkinut vertailevasti saksalaisen nykykirjallisuuden teoksia ja osoittanut niiden merkityksen muistelemisessa.
– Historialliset ja muistelevat kaunokirjalliset teokset antavat hedelmällisen välineen, jolla lähestyä saksalaista muistelukulttuuria. Tarkastelemani teokset jouduttavat muutosta muistelussa, Rink kertoo.
– Aikalaistodistajien aikakauden loppuessa Saksassa tulee uusi ikäpolvi toteuttamaan syyllistutkimusta. Tällä hetkellä tutkitaan uudelleen Saksan puolustusvoimien rikoksia toisen maailmansodan aikana, joka on ollut jo lukemattomien perheromaanien aiheena. Sen lisäksi samanaikaisesti on Günter Grassin teoksen Krebsgang ilmestyttyä käyty kiivasta keskustelua siihen asti sivuutetuista saksalaisista uhrikertomuksista. Tarinat toisen maailmansodan lopun aikaisista saksalaisten uhrien pakomatkoista ja maastakarkotuksista sekä traumaattisista vaikutuksista saksalaiseen nyky-yhteiskuntaan kerrotaan nyt uudelleen sodan jälkeisten sukupolvien toimesta.
