James Joycen ensimmäinen proosateos
James Joycen nuoruuden novellit ovat keinonsa hallitsevan mestarin työtä. Niissä kuvataan tavallisten dublinilaisten elämän
tapahtumia terävän realistisesti. Lukuisten henkilöhahmojen joukossa vilahtaa samoja ihmisiä kuin Joycen myöhemmässä suurromaanissa Odysseus.
Novellien oivaltavin yksityiskohdin kuvattuja henkilöitä ovat lapsi joka joutuu kosketuksiin käsittämättömän ja pelottavan aikuisten maailman kanssa, rakkaudesta haaveksiva tyttö, tytärtään naittava laskelmoiva äiti, pieneen lapseen elämänpettymystään purkava kirjuri sekä rappiolla oleva kaupparatsu, joka juovuspäissään puraisee palan kielestään ja jonka ystävät päättävät johdattaa parannuksen tielle. Kokoelman viidestätoista novellista merkittävin ja kuuluisin on viimeinen Kuolleet, jossa naisen mieleen nousee kipeä muisto kuolleesta nuoruudenaikaisesta ihailijasta.
Novelleissa vallitsee 1900-luvun alun Dublinin omalaatuinen katolisuuden ja itsepäisen itsenäisyyspolitikoinnin ilmapiiri. Ne välittävät eloisia kuvia kaupunkilaisista; heidän vuolaista keskusteluistaan olutlasin ääressä, vaeltelusta kaduilla sateessa ja sumussa.
JAMES JOYCE syntyi Dublinissa 1881. Hän eli vuodesta 1902 lähtien enimmäkseen Triestessä, Sveitsissä ja Pariisissa ja kuoli Zürichissä 1941. Hän lienee omaperäisin ja merkittävin modernin kirjallisuuden mestareista, poikkeuksellinen kielinero, sanataituri ja muodon uudistaja.
Novellikokoelma Dublinilaisia on hänen ensimmäinen proosateoksensa; se on kirjoitettu 1904–1907 ja julkaistu 1914. Häneltä on lisäksi suomennettu omelämäkerrallinen kehitysromaani Taiteilijan omakuva nuoruusvuosilta ja vuosisadan merkkiteoksiin kuuluva suurromaani Odysseus.
