MTT Sivumäärä: 86 sivua Julkaisuvuosi: 2004 (lisätietoa) Kieli: Suomi
Maa- ja elintarviketalous 63. Perinteisesti pelloilta on mitattu viljavuutta eli sadontuottokykyä maaperän ravinnepitoisuuksia määrittävän viljavuustutkimuksen avulla. Viime aikoina on tullut tarpeelliseksi mitata hetkellisen sadontuottokyvyn lisäksi maan kykyä ylläpitää oleellisia toimintojaan mahdollisimman pienin ympäristöhaitoin. Tämä on luonut tarpeen tuoda viljavuusmääritysten rinnalle maan rakennetta ja biologista toimintaa kuvaavia mittareita. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään mittarisarjoja, joiden avulla tiloilla voidaan arvioida viljelymaan laatua tai ainakin joitakin sen kemiallisista, fysikaalisista tai biologisista osatekijöistä. Arviointi tarjoaa viljelijöille apua päätöksentekoon pellon kunnostus- ja viljelytoimenpiteitä valittaessa sekä opettaa maaperäasioiden merkitystä. Maan laatua mittaavia testisarjoja voidaan hyödyntää myös viljelyn ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tilakäyttöön tarkoitettujen testimenetelmien tulisi toimia pelto-olosuhteissa, olla helppokäyttöisiä ja kartoittaa luotettavasti maan ”kuntoa”. Kaikki maan laadun osatekijät tasapuolisesti huomioivia testisarjoja on kehitetty vielä verrattain vähän. Kemiallisia ominaisuuksia on perinteisesti testattu eniten. Näissä testeissä pelloilta otetut näytteet analysoidaan yleensä kaupallisessa laboratoriossa. Niitä täydentävät monissa maissa maan rakenteen testit. Biologisia mittareita on edelleen hyödynnetty suhteellisen vähän, koska ne tunnetaan huonosti ja mittausmenetelmät ovat usein työläitä. Joissakin testisarjoissa arvioinnin apuna käytetään epäsuoria mittareita, kuten viljelykasvin kasvuhavaintoja. Yksinkertaisimmillaan tilatestit ovat arviointikortteja, joiden mittarit ovat yleisluontoisia eivätkä edellytä mittauksia. Hieman työläämpää on maakuopasta aistinvaraisesti tehtävä havainnointi ja vaativinta ovat mittavälineiden avulla tehtävät mittaukset. Aistinvaraiset menetelmät rajaavat helposti maan laadun seurannan tilan sisäiseksi, sillä tulokset riippuvat testaajasta. Arvioinnin luotettavuuteen vaikuttavat valittujen mittareiden lisäksi mittauksen ajankohta sekä havaintopisteiden määrä ja sijoittelu. Tuloksia voidaan tulkita sekä testikohtaisesti että yhteenvetona. Oleellista on, että tulos saadaan viljelijälle käyttökelpoiseen muotoon.
