Toimintanimeämistesti (TNT) mittaa verbinimeämistä 60 musta­valkoisen, vaikeutuvassa järjestyksessä olevan kuvan avulla. Kukin kuva esittää jotain toimintaa tai tapahtumaa. TNT:tä käytetään yksilötestauksessa. Siihen kuuluu käsikirja suoritus­ohjeineen ja normi­tietoineen (50–79-vuotiaiden suomalaisten otos jossa 81 henkeä), kuvasarja erillisessä kierrevihkossa, sekä pisteytyslomake.

Sananlöytämisen ongelmia ilmenee sekä kehityksellisissä häiriöissä että aikuisiän neurologisissa sairauksissa. Testien avulla voidaan todeta esimerkiksi lasten puheen tuottamisen häiriöitä tai vanhemmilla ihmisillä Alzheimerin-taudin oireet. Sananlöytämistä arvioidaan tavallisesti kuvannimeämistesteillä, joista valtaosa mittaa vain asioiden ja esineiden nimeämistä. Yksi tunnetuimmista on Bostonin nimeämistesti (BNT).

Yhtä luonnollista on kuitenkin kyky käyttää verbejä. Yli kymmenen vuotta sitten kehitettiin Oulun yliopistossa toimintoja ja tapahtumia mittaava Toimintanimeämistesti (TNT), joka tähän saakka on ollut vain rajoitetussa tutkimuskäytössä.

Testi sisältää 60 vaikeutuvassa järjestyksessä olevaa piirroskuvaa, käsikirjan ja testilomakkeen. Samanaikaisesti julkaistaan myös ruotsinkielinen versio (verbbenämningstest) joka poikkeaa hieman suomenkielisestä vastaavasta sekä kuviltaan että ohjeiltaan. Testi on normitettu suomenruotsalaisten 6-12 vuotiaiden koululaisten aineistolla. Molemmat testiversiot on pääsääntöisesti tarkoitettu psykologien ja puheterapeuttien kliiniseen käyttöön, mutta niistä on hyötyä myös muissa tapauksissa missä halutaan mitata sananlöytämisen kykyjä.

Testissä testattavalle henkilölle esitetään valmiita mustavalkoisia kuvia jotka esittävät jonkinlaista tekemistä tai tapahtumaa. Häntä pyydetään verbiä käyttäen kuvaamaan mitä toimintoa kuva esittää. Aika jonka vastaamiseen voi käyttää, on rajattu. Mikäli henkilö ei selvästikään tunnista kuvaa tai ilmaisee ettei tiedä mitä se esittää, autetaan häntä antamalla tietynlaisia toisistaan poikkeavia vihjeitä. Jokaisen vihjeen jälkeen saa henkilö lisää aikaa vastauksen antamiseen. Vastauslomakkeessa on eritelty, minkälaiset vastaukset kunkin kysymyksen kohdalla luetaan hyväksytyiksi. Lopuksi niiden oikeellisuus varmistetaan ja tulokset pisteytetään opaskirjan esittämällä tavalla.

Toimintanimeämistestiä kehitettiin tutkimuksen avulla, johon osallistui 81 ihmistä 50-71 ikävuoden väliltä. Kaikki koehenkilöt olivat äidinkielenään suomea puhuvia, eikä heillä ollut olennaisia sairauksia, lääkitystä tai vaurioita, jotka olisivat voineet merkittävästi vaikuttaa lopputuloksiin. Miehiä ja naisia oli koeryhmässä lähes tasavertaisesti. Testaukset suoritettiin yksilöllisesti. Koehenkilöille tehtiin myös lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu MMSE-testi sekä BNT, jonka mallin mukaisesti toimintanimeämistesti on kehitetty. Tutkimuksista kävi ilmi, että tulokset olivat lähes samanvertaisia Bostonin testin kanssa.