Suutarinen Juha & Lehto Marja & Karttunen Janne & Salonen Krister & Nysand Matts & Mäkelä Kimmo & Manni Jukka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (2002) Pehmeäkantinen kirja
Paula Hietikko; Pekka Huhtanen; Arto Huuskonen; Janne Karttunen; Jussi Knuuttila; Juho Kyntäjä; Kyllikki Lampinen; Pasi Laurinen Pro Agria Maaseutukeskusten liitto ry. (2004) Pehmeäkantinen kirja
MTT Sivumäärä: 59 sivua Julkaisuvuosi: 2002 (lisätietoa) Kieli: Suomi
Maa- ja elintarviketalous 14. Nykyaikaiseen infrastruktuuriin kuuluvat rakenteet aiheuttavat esteitä peltoviljelylle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuren haitan pellolla sijaitseva este aiheuttaa. Tutkimusongelman ratkaiseminen aloitettiin kenttäkokein. Niissä selvitettiin, kuinka paljon erityyppiset esteet aiheuttavat peltoviljelyn työvaiheissa lisätyötä ja kuinka suuri ala jää niiden takia käsittelemättä. Esteitä lavastettiin koelohkoille viisi erilaista, joista kukin neljällä eri tavalla siten, että työkoneella ajettiin joko harusten myötäisesti tai niiden vastaisesti ja samat kokeet tehtiin pellon laidassa sijaitsevalla esteellä. Kenttämittausten esteet edustavat hyvin yhtätoista erilaista pelloilta tavattavaa estetyyppiä (I-tolpasta teräsportaaliin). Kenttämittauksissa pyrittiin taloudelliseen ja turvalliseen työtapaan. Esteiden vierustoja ei "parsittu" yhtä tarkoin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Tämä vähensi esteiden aiheuttamaa lisätyöaikaa, mutta kasvatti käsittelemättä jäävää estealaa. Suoriteaika muutettiin lisätyöajaksi normalisointikertoimella. Se muuttaa varsinaisen suoritusajan standardiaikajärjestelmän mukaiseksi työajaksi. Edellisiin tutkimuksiin verrattuna esteiden aiheuttamien haittojen arvoskaala laajeni. Estealan koon perusteella suhteellisesti eniten esteiden aiheuttamien haittojen korvaukset laskivat, kun kyseessä olivat pienialaiset esteet. Erityisen paljon laskivat myös yleisimpien viljelykasvien keinolannoitteisiin pohjautuvan viljelyn estehaittakorvaukset. Jos tiloilla käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän kevennettyä perusmuokkausta, myös se vähentää estehaittaa. Sen sijaan erikoiskasvien (peruna ja sokerijuurikas) estehaittakorvaukset muuttuivat edellisiin tutkimuksiin verrattuna suhteellisesti vähiten, suurilla estealoilla estehaittakorvaus jopa nousi. Normatiivinen lähestymistapa ei välttämättä ole paras mahdollinen tähän tutkimusongelmaan. Sen vuoksi kirjanpitotiloille tehtiin maksuhalukkuuskysely. Tulosten perusteella viljelijöiden kokema I-pylvään estehaitta on noin kaksinkertainen laskettuun estehaittakorvaukseen verrattuna.
