Moderni klassikko kuvaa vapaiden markkinoiden synnyn, kulta-ajan ja kriisin
Suuri murros kuvaa, kuinka vapaat markkinat syntyivät ja kehittyivät 1700-1900-luvuilla. Edelleen ajankohtainen teos auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja vallitsevalle talousajattelulle. Polanyi muistuttaa, että ihminen on nykyisen taloustieteen ihmiskuvaa moniulotteisempi ja että markkinat kaipaavat sääntelyä, sillä ne toimivat lyhytnäköisesti. Niiden täydellisen vapauden hinta on epäoikeudenmukaisuus ja viattomien kärsimys.
Suuri murros sai alkunsa Englannissa. 1800-luvun alussa lähinnä pappien ja sotilaiden hallitsema maailma muuttui kauppiaiden johtamaksi. Vähämerkityksinen raha alkoi jäsentää ihmisten ja yhteiskunnan toimintaa. Asioita, joita aiemmin oli pidetty ihmisinä, luontona ja vaihdon välineenä, ryhdyttiin pitämään taloustieteen kolmena tuotannontekijänä palkkatyönä, raaka-aineina ja pääomana. Samalla muuttui periaate, jonka mukaan yhteiskuntaa jäsennettiin. Aiemmissa yhteiskunnissa oli nojauduttu kotitalouden kotitarvetuotantoon, vastavuoroiseen vaihtoon tai hallitsijan määrittämään uudelleenjakoon. Kauppiaiden maailmassa keskeiseen asemaan nousivat markkinat. Siinä maailmassa me elämme edelleen.
Karl Polanyi (1886-1964) oli unkarilaissyntyinen taloushistorioitsija. Vuonna 1944 alun perin ilmestynyt teos on hänen klassikoksi noussut suurisuuntainen hahmotuksensa 1900-luvun sotia ja hirmutöitä.
Karl Polanyin tunnetuin teos on vuonna 1944 Englannissa julkaistu Suuri murros, josta ajan mittaan on tullut talous- ja yhteiskuntatieteiden moderni klassikko. Maailman globalisoituessa teos on edelleen ajankohtainen.
Polanyin mukaan 1800-luvun alkupuolen Englannissa tapahtui "suuri murros", joka myöhemmin levisi koko muuhun maailmaan. Maailma, joka aikaisemmin oli ollut lähinnä pappien ja sotilaiden hallitsema, muuttui kauppiaiden maailmaksi. Tämän muutoksen myötä raha, jota aiemmin oli käytetty lähinnä marginaalisissa tilanteissa, alkoi jäsentää yhteiskunnallista kokonaisuutta. Muutoksen myötä myös kulttuuri määrittyi uudelleen. Se mitä aiemmin oli pidetty ihmisinä, luontona ja vaihdon välineenä tuli tulkituksi uudelleen taloustieteen kolmena perustavana tuotannontekijänä eli palkkatyönä, raaka-aineina ja pääomana. Samalla yhteiskunnallisen kokonaisuuden jäsennysperiaate vaihtui. Aiemmissa yhteiskunnissa se oli nojautunut kotitalouden tuotantoon omaan tarpeeseen, vastavuoroiseen vaihtoon tai hallitsijan määrittämään uudelleenjakoon. Kauppiaiden maailmassa keskeiseen asemaan nousivat markkinat. Siinä maailmassa me edelleen elämme. Polanyin klassinen teos on tänäänkin ensiarvoisen tärkeä apuväline yrittäessämme ymmärtää, mitä horisontteja siinä kuvattu uusi maailma avaa ja mitä taas sulkee.
