Kirja tuo esiin Suomenlinnan historian vaiheita aina Ruotsin kuningaskunnan ajasta nykypäivään. Jussi Nuortevan ja Päivi Happosen toimittama julkaisu kunnioittaa satavuotista historiaansa juhlivan Ehrensvärd-seuran toimintaa sekä tukee Suomenlinna-museossa ja Kansallisarkistossa 12.5. avautuvaa Suomenlinna – Kolmen valtakunnan linnoitus -näyttelyä.
Julkaisu koostuu noin 30 artikkelista, jotka kertovat historian käännekohdista Suomenlinnassa, elämästä saarella sekä siellä asuneista ja vaikuttaneista ihmisistä. Omat lukunsa saavat vallanvaihdokset Ruotsin kuningaskunnan osasta venäläiseksi linnoitukseksi sekä Suomen itsenäistymisen ajan tapahtumat sotavankileiristä laivaston ja rannikkotykistön tukikohdaksi ja edelleen matkailukohteeksi ja omaksi kaupunginosakseen. Lisäksi julkaisu kuvaa sotatoimia, joihin Viapori joutui osalliseksi muun muassa Kustaa III:n sodissa, Krimin sodassa sekä Viaporin kapinan aikaan 1906.
Teos nostaa esiin myös Suomenlinnassa vaikuttaneita henkilöitä, kuten Viaporin rakentajan Augustin Ehrensvärdin sekä laivanrakentajan ja Viaporin telakan perustajan Fredrik Henrik af Chapmanin, jonka syntymän 300-vuotisjuhlaa vietetään syksyllä 2021. Saaren värikkääseen historiaan liittyvät myös upseerit ja seurapiirikaunottaret, jotka erityisesti Viaporin rakentamisen aikaan 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa viettivät saarella ja muualla Helsingin seudulla ylellistä elämää tanssiaisineen ja illallisineen.
Yksi artikkeleista on luonnollisesti omistettu juhlavuottaan viettävän Ehrensvärd-seuran historialle. Lisäksi oman äänensä saavat kuuluviin myös Suomenlinnan asukkaat ja muut siellä toimivat organisaatiot. Saari on samanaikaisesti maailmanperintökohde, matkailunähtävyys ja suomenlinnalaisten kotikaupunginosa. Artikkeleissa pohditaan, miten nämä toiminnot on saatu sovitettua yhteen ja miten varmistetaan, että tämä ainutlaatuinen kulttuuriympäristö säilyy myös tuleville sukupolville.