Kuvateos Ilmari Huitin maalauksista. Taidemaalari Ilmari Huitista (1897-1960) on käytetty Karkkilassa nimitystä Suuri vaskijärveläinen. Hän viettikin Vaskijärvellä suurimman osan elämästään. Huitti seurusteli 1930-luvulla helsinkiläisen Marita Kaliman (1915-1978) kanssa. Huitti aloitti 16-vuotiaana kuvanveistäjä Alpo Sailon oppilaana, mutta kääntyi nopeasti maalariksi. Ilmari Huitti opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa vuosina 1915-17 opettajinaan Albert Gebhard ja Yrjö Ollila. Huitin maalausten aiheina oli usein hänen kotikylänsä Vaskijärvi ja sen ihmiset. Huitti testamenttasi Karkkilan Vaskijärvellä sijainneen huvilansa Aleksis Kiven Seuralle kirjailijoiden lomanviettopaikaksi. Veijo Meri vietti kesän 1961 Vaskijärvellä Aleksis Kiven Seuran omistamassa huvilassa. Veijo Merellä oli jo tuolloin hahmottumassa romaani, jonka näyttämönä oli Helsingin Sörkka ja Kallio, mutta Vaskijärven kesä toi siihen uuden ulottuvuuden. Ilmari Huitista, johon Meri oli tutustunut vain huvilan naapurien kertomusten välityksellä, alkoi muodostua oma episodinsa. Huitista kuulemiensa kertomusten perusteella hän loi taiteilija Otto Kukkakosken henkilöhahmon valmisteilla olleeseen romaaniinsa, Peiliin piirretty nainen (1963). Kukkakosken kirjeet fiktiiviselle Kaarina Hallakorvelle perustunevat todellisiin kirjeisiin, jotka Huitti oli lähettänyt naisystävälleen. Huitista on myöhemmin julkaistu myös Pentti Mäensyrjän kirjoittama elämäkerta Sielupensseli : romaaninomainen näkemys taidemaalari Ilmari Huitin originellista elämästä (1984).