Toisen maailmansodan aikana Karjalasta lähti evakkoon yli 400000 ihmistä. Valtava määrä ihmisiä asutettiin nykyisen Suomen alueelle, ja näiden ihmisten Karjala jäi rajan taakse ja muistoihin. Miten karjalaisuus ja evakkous näkyvät tänä päivänä heidän lapsissa ja lapsenlapsissa? Millaista kulttuurista rikkautta tai evakkouden taakkaa jälkipolvet kantavat?
Yhteiset ylisukupolviset muistot ja kokemukset vaikuttavat yhä evakkojen perillisten elämässä. Eroja on siinä, miten he elävät karjalaisuuttaan ja miten karjalaisuus vetää heitä puoleensa. Tunteeko kotinsa olevan Karjalassa vai koskettaako Karjala itseä millään tavoin? Ei vain karjalainen kulttuuri ja identiteetti vaan myös evakkouden jäljet – kuten Karjala-kaiho, juurettomuus tai hyväksynnän hakeminen – näyttävät siirtyneen osalle jälkipolvia.
Karjalaisuuden ja evakkouden kautta kirjassa tulee näkyväksi myös yleisemmin perheen historian vaikutus omaan itseen.
Evakkojen perilliset -kirjassa pääsevät ääneen evakkojen lapset ja lapsenlapset. Neuvonen-Seppäsen oman perheen kokemukset ovat kirjassa myös merkittävässä osassa. Monien tarinoiden kautta muodostuu kattava ja värikäs kuva karjalaisuudesta ja evakkoudesta, historian saatossa ja nykypäivässä. Miten historia elää meissä?
