Siemenperunan laatu hallintaan -hanke toteutettiin Pohjois-Pohjanmaalla useiden tahojen yhteistyönä vuosina 2003–2006. Hankkeessa testattiin erilaisten viljelytekniikoiden vaikutusta tuotettavan siemenperunan ominaisuuksiin ja seuraavan vuoden satoon. Hankkeen kenttäkokeita toteutettiin sekä siemenperunatiloilla että MTT Ruukin koekentillä. Tutkimuksen tuotantotekniikka-osiossa testattiin varsistohävityksen, esikasvin ja kalsiumin vaikutusta siemenperunan laatuun sekä verrattiin suomalaisen ja hollantilaisen siemenperunan ominaisuuksia. Perunatautien hallinta -osiossa tutkittiin erilaisten siemenperunan pesu- ja peittausmenetelmien tehokkuutta kasvitautien torjunnassa. Varsistonhävitys heikensi siemenperunoiden elinvoimaisuutta. Sen vaikutus seuraavan vuoden satoon oli kuitenkin epäselvä. Myös esikasvin vaikutus siemenperunasta saatavaan satoon oli pieni. Saatujen tulosten perusteella kaura olisi hieman ohraa parempi ja peruna huonompi siemenperunatuotannon esikasvi. Maan kalsiumpitoisuus vaikutti merkitsevästi siemenperunasta saatavaan satoon. Kalsiumköyhällä maalla tuotetun siemenperunan kalsiumpitoisuus oli alhainen, ja siitä seuraavana vuonna saatu sato oli pienempi kuin kalsiumrikkaalla tai -lannoitetulla maalla kasvatetusta siemenperunasta saatu sato. Perunasadon kalsiumpitoisuuteen voitiin vaikuttaa vielä kasvukauden aikana. Penkin päälle lisätyn kalsiumsulfaatin todettiin lisäävän sadon kalsiumpitoisuutta. Sen sijaan kalsiittikalkilla vastaavaa vaikutusta ei ollut. Siemenperunan pesu otsonoidulla vedellä ja käsittely Agriclean-valmisteella hidasti perunan alkukehitystä ja alensi satoa. Taudinkestävyyteen käsittelyllä ei ollut vaikutusta. Myöskään pesu- ja desinfiointikäsittelyillä ei ollut vaikutusta taudinkestävyyteen. Jotkut desinfiointikäsittelyt alensivat perunasta saatua satoa. Monceren- tai Rovral-peittaukset yhdessä Agriclean-käsittelyn kanssa vähensivät perunasadon seittiruven määrää. Sadon määrään niillä ei ollut vaikutusta.