Ruuttunen Pentti | Akateeminen Kirjakauppa

Toistuvan torjunta-aineiden käytön ympäristöriskit eli TOISTO-hanke toteu-tettiin vuosina 2004-2007. Hankkeessa selvitettiin rikkakasvien torjunta-aineiden metributsiinin ja linuronin sekä kasvitautien torjunta-aine fluat-sinamin käyttäytymistä ja vaikutusta suomalaisissa perunamaissa. Samalla arvioitiin torjunta-aineiden aiheuttamia ympäristöriskejä. Maanäytteitä kerättiin pitkään perunanviljelyssä olleilta pelloilta. Näytteistä analysoitiin mainittujen torjunta-aineiden jäämiä. Mikrobiologisin laborato-riokokein tutkittiin torjunta-aineiden vaikutuksia maaperän mikrobeihin. Standardimenetelmien eli nitrifikaation ja maahengityksen lisäksi mikrobio-logisissa tutkimuksissa käytettiin uusia herkempiä menetelmiä. Tulosten pe-rusteella mallinnettiin torjunta-aineiden hajoamista ja kulkeutumista sekä arvioitiin torjunta-aineiden ympäristöriskejä ja käytön rajoituksia. Fluatsinamia havaittiin kertyvän suomalaisiin perunapeltoihin jo kolmen vuoden toistuvan käytön seurauksena, ja myös linuronin jäämissä maassa havaittiin lievää kasvua. Metributsiinin kertyminen maahan oli vähäisintä. Metributsiini ja linuroni uuttuivat helposti maan pinnalla seisovaan veteen ja kulkeutuivat fluatsinamia helpommin muokkauskerroksen alapuolelle. Metri-butsiinin ja linuronin puoliintumisajat pellolla vastasivat kirjallisuudessa esitettyjä, mutta fluatsinamin puoliintumisaika oli pitempi (23-369 vrk) kuin aiemmin on esitetty. Talvisimulointikokeessa kolmen torjunta-aineen hajoa-minen riippui voimakkaasti lämpötilasta. Erityisesti herbisidit lisäsivät maan entsyymiaktiivisuuksia laboratorio-olosuhteissa. Entsyymiaktiivisuus kuvaa maan mikrobien monimuotoisuutta. Mikään torjunta-aineista ei vaikuttanut selvästi maan ergosterolipitoisuuteen, joka kuvaa sienten biomassaa. Metri-butsiini vähensi nitrifikaatiota laboratoriossa ja fluatsinami osoittautui erittäin myrkylliseksi valobakteeritestissä. Tulosten mukaan nykyiset linuronin ja fluatsinamin toistuvan käytön rajoi-tukset ja metributsiinin käyttökielto pohjavesialueilla ovat aiheellisia suoma-laisilla pelloilla.