Mustakangas Ella | Akateeminen Kirjakauppa

MTT:n selvityksiä 20. Tutkimus koskee käsityksiä Etelä-Pohjanmaan maataloudesta ja sen kehittämisen lähtökohdista toimijoiden näkökulmasta. Kysymystä jäsennetään yhtäältä maatalouden monivaikutteisuuden, toisaalta kahden erilaisen kehittämisstrategian käsitteiden avulla. Monivaikutteisuuden tilannesidonnaisuus ja maatalouden erilaiset kehittämismahdollisuudet korostavat aluetason dynamiikkaa maatalouden kehittämisessä. Analyysin lähtökohdaksi otetaan erottelu perusmaatalouden kehittämisstrategiaan ja maaseudun kehitystä painottavaan maa-talousstrategiaan, jotka molemmat ilmentävät maatalouden monivaikutteisuutta, siihen sisältyviä ulkoisvaikutuksia ja julkishyödykkeitä. Strategioissa heijastuu myös alueiden omaehtoinen kehittämistyö. Tutkimuksessa selvitetään, miten Etelä-Pohjanmaan maatalous ja sen kehittämislähtökohdat nähdään suhteessa kyseisiin strategioihin. Haastattelujen perusteella perusmaatalouden kehittäminen näyttää Etelä-Pohjanmaalla olevan keskeinen maatalouden kehittämisen lähtökohta. Maatalouden tehtävänä nähtiin raaka-aineen tuottaminen maakunnassa sijaitseville elintarvikealan yrityksille. Perusmaatalouden kehittäminen koettiin kuitenkin ristiriitaisena. Huoli maaseudun elinvoimaisuuden murenemisesta välittyi kaikista haastatteluista. Pieni osa haastateltavista luotti maaseudun kehittämistä painottavaan maatalousstrategiaan. Silti kaikki haastateltavat katsoivat Etelä-Pohjanmaan maatalouden tulevaisuuden perustuvan maakunnan ominaispiirteisiin, elintarvike-tuotantoon ja sitä tukevaan maatalouteen sekä yhteisymmärrykseen niiden kehittämisen tarpeellisuudesta. Vaikka maaseudun kehittämistä pidettiin tärkeänä, hanketyön lähtökohtana nähtiin perusmaatalouden kehittäminen. Arviot ohjelmaperusteisesta maaseudun kehittämistyöstä maaseudun kehittämistä painottavan maatalousstrategian näkökulmasta kertovat kyseisten ohjelmien rajallisuudesta maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Maaseudun kehitystä painottavan maatalousstrategian edistäminen edellyttää nykyistä mittavampaa panostamista maaseudun kehittämiseen. Lopuksi tutkimuksessa pohditaan julkishyödykkeiden tuotantoa sekä maaseutualueiden erilaistumista. Tutkimuksen perusteella maaseutualueiden erilaistuessa perusmaatalous vahvistaa asemiaan Etelä-Pohjanmaalla. Toistaan poikkeavat julkishyödykkeiden tuotantolähtökohdat edellyttävät erilaisuutta myös julkishyödykkeiden tuotantoa tukevilta politiikan välineiltä.