O Gosto de Ser Triste - Viiltoja sydämen -laulusarja syntyi usean vuoden kypsyttelyn jälkeen pandemian keskellä Lissabonissa, Madeiralla ja Lahdessa. Se on eräänlainen encore kaupunkitrilogiaan (Harjujen laulu 2006/Lahti, Chango 2008/Pariisi ja Buenos Aires Suite 2017/Buenos Aires). Joukkorahoituksen turvin julkaistava albumi vie kuulijansa Portugaliin, Lissaboniin ja erityisesti sen vanhan kaupungin Alfaman kujille. Sen kaikenkattavana kenraalibassona soi fado. Lissabonin matkoillaan Rauli Nordberg kietoutui perinteisen portugalilaisen kansanmusiikin verkkoon pääsemättömästi. Paikallista elämänmenoa, historiaa ja kulttuuria tarkkaillessa syntyi runokokoelma, joka yhteistyössä tuttujen säveltäjäkumppaneiden ja muusikoiden kanssa materialisoitui äänitteeksi. Mikko Kalliomaa ansaitsee erityiskiitoksen monesti luonnosmaisten sävelten todentamisesta nuottiviivastolle ja niiden harmonisoimisesta sovituksiksi. Laulut tulkitsee Julia Vuorinen. Hän on laulamisen monitaituri, jonka sisäistynyt heittäytyminen laajalla skaalalla tuskan alhoista saaliillaan leikittelevän villikissan rooliin ja perhosen kepeään leijailuun azulejamaan yllä kruunaa kokonaisuuden eheäksi tunnelmapaketiksi, joka kertoo tarinoita kauniista maasta ja sen ystävällisestä kansasta.
Fado on perinteistä portugalilaista kansanmusiikkia, jonka tunnemaiseman kivijalkana on saudade. Sanalla ei ole täsmällistä suomenkielistä vastinetta, mutta kaipuu, kaiho, koti-ikävä, melankolia ja nostalgia ovat lähellä ja kuulostavat kovin suomalaiselta kuten myös mollivoittoiset melodiat ja harmoniat. Se, mikä fadon erottaa suomi-iskelmästä, on kiihko, intohimo ja latinalainen temperamentti, jotka yhdessä 12-kielisen portugalilaiskitaran kanssa luovat musiikkityylille tunnistettavat erityispiirteensä. Tämä omailmeisyys on lunastanut fadolle vuonna 2011 paikan Unescon aineettomana maailmanperintökohteena.
Suomessa fadosta ei paljoakaan tiedetä, ehkä yleisemmin tuttu on ainoastaan Coimbra/Portugalin huhtikuu Olavi Virran vuonna 1953 laulamana. Kappale on raivannut tiensä kuulun fadolaulajan Amalia Rodriguesin ohjelmistosta ikivihreälle oksalle sekä Suomessa että maailmalla ja on tätä nykyä kaikkein tunnetuin portugalilaissävelmä. Vahvoja fadovaikutteita on myös Salvador Sobralin vuonna 2017 Eurovision laulukilpailun voittaneessa sävelmässä Amar Pelos Dois
O Gosto de Ser Triste -laulusarja ei yritä haastaa originaalia portugalilaista fado-musiikkia. Kappaleissa liikutaan suomalaisen laulelman ja iskelmän alustoilla. Tuska riepoo, tunteet ja intohimot leiskuvat. Suomi-iskelmään on aina kuulunut kaukokaipuu aavan meren tuolle puolen. Näissä lauluissa eksotiikkaa edustaa Portugali, kaihotaan ja kaivataan paikkoja, joiden nimetkin kuulostavat suomalaiseen korvaan musiikilta. Vaikutteita ja kuvastoa haetaan myös Portugalin rikkaasta kulttuurista, kielestä ja maantieteestä. Suomalaisille sävelille etsitään näin tuoretta tulokulmaa ja ilmiasua, jossa fado leijuu kohtalokkaana (fado=kohtalo) kulisseissa.
Säveltäjinä ovat Rauli Nordbergin ohella mm. Matti ”Fredi” Siitonen, joka viimeisenä työnään ehti saada valmiiksi oman kontribuutionsa tähän projektiin. Pitkästä urastaan iskelmäsäveltäjänä tunnettu Jussi Rasinkangas on myös säveltänyt levylle kappaleen nimeltä Fadovillikissa. Muita säveltäjiä ovat Mikko Kalliomaa, Raimo Hast, Marko Häkkinen ja Jan Dobrowolski.
Laulut on sovittanut ja studio-orkesteria johtaa Mikko Kalliomaa. Hänen musiikillinen perspektiivinsä ulottuu 60-luvulta tähän päivään pianistina, bandleaderina, musiikinopettajana ja kuoronjohtajana. Tasavallan presidentti on palkinnut hänet Director Musices -arvonimellä.
Kitaristina toimii niin ikään kokenut musiikin ammattilainen Pekka ”Devil” Virtanen, joka tässä yhteydessä esiintyy portugalilaisittain Pekka ”O Diabo” Virtasena. Hän on toiminut laaja-alaisesti studiomuusikkona ja taustalaulajana sadoilla äänitteillä ja bändejä on ollut Sleepy Sleeperseistä Pelle Miljoonan kautta Lapinlahden Lintuihin.