Aiheuttaako poliisin paniikki oikeudetonta aseenkäyttöä? : resilienssin vahvistaminen harjoittelun avulla. Väitöskirja kuuluu hallintotieteen, turvallisuushallinnon alaan.
Väitöskirja käsittelee yksilön resilienssiä organisaation resilienssin osatekijänä. Organisaation tärkein resurssi on inhimillinen pääoma, mielen sitkeä, vahva ja joustava taito vastata työn haasteisiin, palautua kuormasta, oppia uutta ja kehittyä. Organisaation systeemin tulee olla toimiva, jotta inhimillisiä resursseja vahvistetaan ja käytetään oikein. Vaativa työ ja sen tuomat henkiset paineet aiheuttavat kehossa monimuotoisen fysiologisen muutosten sarjan, joka vaikuttaa tilannetietoisuuteen, päätöksentekokykyyn ja lopulta työsuorituksen tehokkuuteen ja laatuun. Tämä vaikuttaa edelleen organisaation kulloiseenkin tilannekuvaan, joka staattisempana johtamisen työvälineenä on riippuvainen yksilöiden tilannetietoisuuden laadusta ja relevanssista. Poliisityö on erinomainen organisaatioympäristö tutkia vaativaa työtä, sekä niitä psykologisia ja fysiologisia muutoksia, joita se aiheuttaa toimijoissaan. Ennen kaikkea tämä väitöskirjatutkimus vastaa kysymyksiin, voimmeko vaikuttaa psykologiseen kuormaan, parantaa työn tehokkuutta ja toiminnan laatua. Toinen tärkeä tarkastelukulma koskee yhtäältä organisaatioiden resilienssiä ja sitä, mitkä seikat tekevät organisaatiosta joustavan, tehokkaan ja suorituskykyisen sekä toisaalta sitä, miten organisaatioiden toimintakyky, resilienssi ja tehokkuus kasvavat toimijoiden paremman suorituskyvyn kautta.
Tutkimus pohjaa yksilön resilienssiin ja tulokset tukevat suosituksia myös koskien organisaation johtamiskäytänteitä ja kehittämistä. Työssä raportoidut empiiriset tutkimukset osoittavat, että osallistujat ovat pystyneet harjoittelun avulla merkittävästi vaikuttamaan kehon fysiologisiin muutoksiin, esim. sydämen sykkeeseen. Tutkimuksessa mukana olleet toimijat oppivat mm. kontrolloimaan hengitystään vaativien harjoitusten aikana. Tämä vaikuttaa autonomisen hermoston tasapainoon ja sitä kautta parantuneeseen toimintakykyyn. Stressin ja psykologisen kuorman käsittely ja hallinta parantuivat harjoitusten myötä. Tulosten mukaan interventioryhmät osoittivat huomattavasti parempaa psykologista kontrollia, tilannetietoisuutta ja yleistä suoritusvarmuutta kuin kontrolliryhmät, mikä tuli esiin erityisesti parempana päätöksentekokykynä voimankäyttötilanteissa. Tilannetietoisuus ja päätöksentekokyky ovat taitoja, jotka muodostavat osan yksilön resilienssistä.
Yksilön parantunut resilienssi parantaa työsuorituksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksilön parantunut resilienssi heijastuu edelleen organisaation tuottavuuteen ja tehokkuuteen.
