Tervetuloa hevosten ja kilpa-ajojen maailmaan 1800-luvun lopulle. Kirppu oli suomenhevonen jo ennen kuin virallista nimitystä suomenhevonen olikaan. Termi suomenhevonen katsotaan tulleen viralliseksi suomenhevosten kantakirjan avaamisen myötä 1907.
Kirppu oli orihevonen, ja sen verta virtaa tänä päivänä kaikissa suomenhevosissa. Kaikki suomenhevoset ovat sukua Kirpulle, tosin useamman sukupolven takaa.
Kirpun omisti vuodesta 1887 Turussa vaikuttanut eläinlääkäri Ludvig Fabritius. Hän menestyi Kirpulla sen ajan raveissa, eli kilpa-ajoissa, ja menestyksen myötä oriista tuli maamme ensimmäisiä varsinaisia siitosoreja, jolla määrätietoisesti yritettiin jalostaa suomalaista hevosta rakenteellisesti paremmin vastaamaan sen ajan tarpeita.
Fabritiuksen vuonna 1927 kirjoittaman Kirppu-kirjan kertomukset, yhdessä sen ajan sanomalehdissä ja muissa julkaisuissa löytyneet kirjoitukset Kirpusta ja kilpa-ajoista, ovat olleet pohjana tämän kirjan tarinalle. Kirja on osittain fiktiivinen. Se perustuu edellä mainittuihin lähteisiin, mutta näiden tarinoiden ajalliset ja sisällön kannalta kiinnostavat aukot on täytetty fiktiivisillä tarinoilla.
Roger Johansson kertoo: ”Rovaniemen kuninkuusraveihin 2018, minua pyydettiin pitämään esitelmä Kirpusta oriin syntymäkodissa Pöykkölässä, joka toimii Rovaniemellä kotiseutumuseona. Sen aineiston pohjalta kypsyi hiljalleen ajatus tällaisen kirjan tekemiseen”.
