Riitta Maria Heino, tietokirjassaan Vilhula kivikaudesta nykyaikaan, esittää nykyisen Vilhulan kylän luonnon ja ihmisen historiaa alkaen jääkaudesta ja Suomen tarkimmin dokumentoidusta kivikautisesta 6 000 vuotta vanhasta asumuksesta Vilhulan kylän Veikkolan tilalta Naarajärven rannalta. Myös Pähkinäsaaren rauhan oletettu rajamerkintä Vangasjärven rannan läheisyydestä ja Vilhulassa kivestä taltalla irrotettu granaatti, noin 200 vuotta vanha ruotsalaismallinen satulanjalustin, noin 300 vuotta vanha yksipuinen ruuhi ja siitepölytutkimus Kirvesjärvestä puhuttavat (siitepölytutkimuksen mukaan ruista on viljelty Pieksämäen Kirvesjärven läheisyydessä noin vuonna 700 jälkeen Kristuksen syntymän).
Kaikella on taustansa. Tekijä kertoo niistä Ruotsin kuninkaista, jotka merkittävästi vaikuttivat Suomen oloihin (mitä Suomi sai Ruotsilta ja mitä Suomi antoi Ruotsille. Savosta Vermlantiin) ja myös Venäjän ajasta sekä maamme itsenäistymisestä. - Näillä yhteys Vilhulaan, jossa asuneet Vilhuiset (Vilhuset) olivat rusthollareita ja olivat taistelleet ratsuväessä Ruotsin kuninkaitten sodissa useilla Euroopan tantereilla. Keitä tuli Vilhusten jälkeen heidän tilalleen (Vilhula 1). - Ruotsin ja Venäjän kiistelyt puhuttavat: isoviha ja Suomen sota (sotiin osallistuneitten omia kertomuksia). Ja ihmiset siinä välissä (kansanperinnettä, tietotaitoa ja lujaa uskoa). - Miten suomalaiset kestivät kaiken hävityksen, nälän ja tuhon kourissa. Miten suomalaisuutta ei saatu häviämään.
Tiivis, mukaansatempaava ja tietoon pohjautuva esitys (lähteet merkitty tarkasti). Hyvät valokuvat.
Anja Kempin arvio kirjasta:
Kirjaa lukiessani olen tehnyt seuraavia havaintoja:
- Sisällysluettelon otsikot sekä otsikkonumerointi ovat yhtäpitävät teoksen sivujen varsinaisessa tekstissä olevien asiayhteyksien kanssa.
- Tekstin lukeminen ja ymmärtäminen on helppoa, koska niin sanotun leipätekstin kirjasinkoon valinnassa on käytetty selkeää kirjasintyyppiä sekä rivien välikkeet on jätetty riittävän väljiksi.
- Kuvatekstin kirjasintyypiksi valittu kursiivi noudattaa samaa linjaa koko teoksen asiankulun ajan.
- Pää-, ala- ja niitä pienempien otsikoiden alle, ennen varsinaisen tekstin käsittelyä, on jätetty riittävästi väljyyttä.
- Sivuihin liittyvät kuvat on sijoitettu siten, ettei ko. sivuun tule liian harvaa vaikutelmaa, ts. asioitten ei tarvitse etsiä toisiaan, koska kuvat ja sanat tukevat toisiaan monitasoisessa merkityksessä.
- Lauserakenteen muokkaamisessa on onnistuttu selkeästi eikä asian "punainen lanka" ole unohtunut. Virkkeet ovat selkeitä ja helppolukuisia. Vaikeita päälauseitten sisään sijoittuvia sivulauseita on vältetty.
- Realistinen tyyli ja sitä tukeva kerronta eivät ole aivan helpoimpia asioita sovittaa yhteen. Mielestäni siinäkin on kuitenkin onnistuttu. Ja laadukas paperin valinta kirjaan lisää osaltaan teoksen ryhtiä ja tyylikkyyttä, samoin kovakantinen sidonta.
