Miltä Porissa näytti 1800-luvun puolivälin tienoilla ja millaista oli kaupunkilaisten elämä siihen aikaan? Laivanvarustaja Carl Fredrik Björnbergin puolison Anna Sofian kirjeisiin perustuva kirja Tervehtäen hellä äitisi. Kirjeitä Porista 1838–1859 kertoo elämästä vilkkaassa kauppa- ja merenkulkukaupungissa. Asukkaiden kohtaloiden ohella keskiöön nousee itse kaupunki rakennuksineen. FT Eeva Karhusen kirjoittama ja Porin seudun Rakennuskulttuuriseuran julkaisema kirja. Kirjassa on ruotsinkielinen tiivistelmä, 80 korkealaatuista kuvaa, kaksi karttaa.

Porilaisrouva Anna Sofia kuvailee 1830-luvun lopulla kirjoitetussa kirjeessään kodin levollista iltatuokiota: "Näkisitpä meidät nyt! Isä loikoo lepotuolissa ja polttelee piippuaan. Claës ja Ida ovat jo unten mailla ja jopa pikku Nanni uinuu suloisesti - kerrankin lastenhuoneessa eikä äidin kamarissa. Ja ikkunan ääressä istuu tietenkin äiti kirjoittamassa kirjettä sinulle."

Kaupungin rikkaimmaksi mieheksi mainitun laivanvarustaja Carl Fredrik Björnbergin puoliso ei arvannut, että iltaruskon kultaamalle taivaalle olisi pian kasaantuva tummia pilviä. Kaupunkipalon, Krimin sodan ja haaksirikkojen ohella tulevat päivät tarjoavat sentään myös rattoisia hetkiä. On muhkeita päivällispöytiä, jotka notkuvat lohella ja rullasyltyllä lastattujen tarjoiluvatien painosta, tanssiaisia kimaltavien kristallikruunujen alla ja mielikuvitusta kutkuttavia teatterinäytöksiä Petrellin salissa suurtorin laidalla.

Ja mustekynällä piirrettyjen rivien takana elää ja hengittää kaupunki. Alituisesti muuttuvana ja uudelleen rakentuvana, nykypäivän porilaiselle monella tapaa outona ja silti tunnistettavana se peilaa kasvojaan Kokemäenjoen tyynessä pinnassa, takoo kiireistä rytmiään piikatytön askeliin trotuaarin mukulakiveyksellä ja nakuttaa hilpeänä konepajan vasaran mukana.