Tutkimus osoittaa suurtilanomistajien aktiivisen roolin kaupungin ja maaseudun rajojen kyseenalaistajina ja uudelleenmäärittäjinä sekä heidän asemansa maaseudun ja kaupungin välittäjinä Tampereella. Suurtilat olivat myös avainasemassa kaupunkitilan laajentumisessa Tampereen lähiympäristöön, sillä valtaosa kaupunkia ympäröivästä maasta oli suurtilojen hallussa. Tutkimus osoittaa myös suurtilanomistajien monipuolisen vaikutuksen kaupunkihallinnan osapuolina eli he käyttivät valtaa ja olivat neuvottelemassa siitä, miten valtaa käytettiin kaupungissa.
Kaupungin ympäristön suurtilat ja niiden omistajat olivat monella alueella enemmän osa urbaania kuin ruraalia yhteiskuntaa. Vahvasti kaupunkiyhteiskuntaan osallistuneet ja kaupungistuneet tilanomistajat tekivät kuitenkin eroa kaupunkiin rakentamalla kartanonomistajan maaseutuidentiteettiä suurtilan rakennusten, puistojen ja modernin kaupallisen maatalouden harjoittamisen myötä. Suurtilojen kaupunkisuhteessa oli keskeistä tilanomistajien kyky muuntautua. Uudistumalla suurtilat selvisivät kaupunkiympäristössä ja koko yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista.
Tutkimuksen läpäisevänä teemana on maaseudun ja kaupungin välisen rajan yli tapahtuva liike, kaupunkitilan laajeneminen ja kaupunkihallinta sekä suurtilojen osuus näissä ilmiöissä. Suurtiloja tarkastellaan aktiivisina toimijoina, jotka toiminnallaan vaikuttivat kaupunkiympäristöön ja -yhteiskuntaan.
Tampereen lähiympäristön suurtiloilla oli 1800- ja 1900-luvun taitteessa tiivis yhteys kaupunkiin. Tutkimuksessa näiden suurtilojen kaupunkiyhteyksiä tutkitaan maanomistuksen, rakennustoiminnan, maatalouden ja muun yritystoiminnan sekä omistajaperheiden kaupunkiyhteiskunnassa toimimisen kautta. Tutkimuksessa analysoidaan, miten suurtilat kietoutuivat osaksi kaupungin taloudellista, poliittista ja sosiaalista elämää. Mikä oli suurtilojen rooli suhteessa kaupunkiin 1890–1930 ja miten ja miksi se muuttui?
Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää maaseudulle keskittynyt kartano- ja suurtilatutkimus osaksi laajempaa urbaania kontekstia. Maaseutua ja kaupunkia on usein analysoitu kahtena erillisenä maailmana. Tutkimus pyrkii osoittamaan, että historiantutkimuksessa on tärkeätä yhdistää ruraali ja urbaani yhteiskunta.