Kirja on kirkkohistoriallinen tutkimus Sortavalan maaseurakunnasta vuosina 1918-1949. Kirja esittelee seurakunnan, kiinteistöt, talouden, henkilöstön ja toiminnan. Pääpaino on seurakunnan elämän kuvauksella. Kuvituksena noin 20 kuvaa, kartat esilehdissä ja yksi sisällössä.

Kirjassa selvitetään, millä tavoin Sortavalan seudun aikaisempi hengellinen elämä löi leimansa 1900-luvun seurakunnalliseen aktiivisuuteen. Sortavalan maaseurakunta oli luovutetun Karjalan suurimpia ja aktiivisimpia seurakuntia. Seurakunnan hengellistä elämää leimasi Sortavalan seudun rukoilevaisuus. Oliko tämä liike enemmän kahlitsemassa vai kannustamassa seurakunnan uutta sukupolvea? Sotavuoden merkitsivät seurakunnalle kotiseudun menettämistä ja evakoksi joutumista.