Matti Kyllösen Kuusamon historian (1850-1939) kolmas osa käsittelee Kuusamon kehityslinjat itärajan sulkeutumisesta 1918 talvisodan syttymiseen 1939. Kirjoittajan käyttämä ennen julkaisematon arkistoaineisto ja sanomalehdistö sekä laaja kirjallisuus antavat hyvän perustan tutkimukselle.



Kirjassa käsitellään vuoden 1918 sota Koillisrintamalla, rajan sulkeutumisesta aiheu
tuneet taloudelliset vaikeudet, vienankarjalaisten pako Kuusamoon, vuoden 1923 
kato, isojaon vaiheet, Oulun-Kuusamon-Paanajärven rautatiehanke, elinkeinojen kehitys, kuten maa- ja karjatalouden nousu, maamiesseurat ja kyläosuuskassat, liippateollisuus, sahat, kauppa ja matkailu. Kuusamon seudun sivistysliiton ja 
Helsingin yliopiston aloittama "Kuusamon kesäyliopisto" ym. laaja yhdistystoiminta ovat yllättävän vilkkaita ja nykypolville jokseenkin tuntemattomia.



Lyhyesti sanoen: Kuusamolainen yrittäjyys ja luovuus näyttää voimansa 
kaikilla aloilla ja kukoistava Koillis-Pohjanmaan keskus Kuusamo syntyy.