Kirja kertoo aluksi elvytyksen ja ensihoidon vuosisataisesta kehityksestä niin siviilielämässä kuin sotatantereillakin. Teollistuminen ja liikenteen kehittyminen toi uudet haasteet, jolloin myös hoito-organisaatiot kehittyivät.
Varsinaisesti kirjoittaja kuvaa nykyaikaisen hätätilalääketieteen kehitystä sellaisena kuin hän sen koki osallistuessaan siihen yli kolmenkymmenen vuoden ajan sen eri toiminta-alueilla sekä kotimaassa, että ulkomailla.
On mielenkiintoista havaita, että elvytystä ja ensihoitoakin erilaisissa yhteyksissä on ollut olemassa jo vuosisatoja sitten ja siitä on raportoitu runsaasti. Yhdyskuntien ja olosuhteiden muuttuessa on myöskin hoitojärjestelmät ja –tavat kehittyneet, mutta periaatteet ovat olleet aina hyvinkin samanlaisia.
Uhkakuvat ovat muuttuneet ja hätätilalääketiede ei ole vain yksittäisten potilaiden hoitoon liittyvää toimintaa Potilaiden ja altistuneiden saaminen tutkimuksiin ja hoitoon massatapahtumissa tai erilaisissa erityistilanteissa vaatii terveydenhuollolta kykyä toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Kirjoittaja kuvaa nykyaikaisen ensihoidon viemistä sairaalasta kentälle aluksi sydänambulanssin ja lääkäriambulanssin myötä, kuinka helikopterin käyttöönotto muutti meripelastustoimintaa ja potilaiden noutoa ambulanssilentokoneilla aloiteltiin. Yhteistyö armeijan ja poliisin kanssa johtivat taktisen ensihoidonkehittämiseen myös meidän maassamme.
Kirjassa on runsaasti kuvia havainnollistamassa mistä kehitystyössä oli kysymys ja myös toiminnasta ulkomailla eri tilanteissa.
