Jihadismi ideologiana ja globaalina sosiaalisena liikkeenä on miehittänyt sitkeästi uutisotsikoita erityisesti kuluneen vuosikymmenen aikana. Pohjimmiltaan jihadismi on uskontoon pohjautuva, väkivaltainen ja ekstremistinen ideologia, joka kytkeytyy laajemmin väkivaltaisen islamismin – tai radikaali-islamismin – kenttään. Jihadismia kuitenkin määrittää omanlaisensa, islamismista suurilta osin eroava suhtautuminen uskontoon ja politiikkaan.
Jihadistisen ideologian keskiössä ovat uskonopillisen puhtauden vaaliminen sekä uskonnollisesti perusteltu, puolustuksellisena ja henkilökohtaisena velvollisuutena tulkittu väkivallankäyttö liikkeen ja sen sisältävien toimijoiden näkemyksen mukaisia islamin ja globaalin muslimiyhteisön vihollisia vastaan. Tämän aatteen ympärille on muodostunut globaaliksi toimijaksi historian saatossa kehittynyt jihadistinen liike. Se koostuu eri puolilla maailmaa sijaitsevista yksittäisistä kannattajista ja aktivisteista, erilaisista sosiaalisista kollektiiveista – kuten soluista, verkostoista, yhteisöistä tai jopa hierarkkisemmista organisaatioista – sekä muslimienemmistöisillä konfliktialueilla toimivista aseellisista jihadistiryhmistä. Yhdessä nämä muodostavat monimuotoisen ja moniuloitteisen kokonaisuuden, jota yhdistää aatteen lisäksi jaettu identiteetti, ilmaisullinen sanasto ja kuvasto, sekä kulttuuri. Sen keskeisimpien ryhmien – etenkin al-Qaidan ja Isisin – tavoitteena on kansainvälisen valtiopohjaisen järjestelmän kaataminen väkivalloin ja islamilaisen lain hallinnoiman kalifaatin muodostaminen uudelleen.
Tämä teos valottaa lukuisin erilaisin näkökulmin jihadismia ilmiönä ja tuo lukijalleen näkyviin tämän moninaisen liikkeen, joka käy sitkeää kumouksellista sotaansa lukuisia vihollisiaan vastaan ympäri maailmaa.
