Oltiin matkalla Kuopioon keikalle Myrskylyhdyn kanssa, kun puhelimeeni tuli viesti Hännisen Ramilta: ”Nyt olis aikaa tehdä sitä levyä, jos haluatte?” Oltiin käyty kuukausi aikaisemmin VK-studiolla äänittämässä single, jossa Rami toimi äänittäjänä. Silloin juttelin Ramille, että mulla olis pari omaa biisiä valmiina, jotka olis kiva päästä myös äänittämään ja ehkä myös voisin kirjoittaa lisää lauluja, niin sais julkaista levyllisen omaa musaa. Tää idea jäi sillon ihan vaan jutun tasolle, koska molemmilla oli omia työkiireitä ja oltiin menossa kesää kohti, joka taas on tämän työn kiireisintä aikaa.

Tästä keskustelusta reilu kuukausi eteenpäin ei kukaan olisi voinut kuvitellakaan minkälainen maailmanlaajuinen pandemia koko ihmiskuntaa koettelee. Tässä ammattikunnassa se tarkoitti sitä, että töitä ei ollut, ei ainakaan live-esiintymisten merkeissä. Se Kuopion keikka tais olla meidän ryhmän toiseksi viimeinen ennen, kun koronarajoitukset astui voimaan. Siinä tais mennä kotona pari viikkoa sulatellen tilannetta ja miettien, että mitäs nyt sitten? Keikkakalenteri näytti lumivalkoista ja seuraavasta tulevasta esiintymisestä ei ollut mitään tietoa tai varmuutta.

Mulla on ollut aina haaveena päästä tekemään oma levy. No, se haave toteutui jo reilu 20-vuotta sitten, kun sain ekan levytyssopimuksen. Sen jälkeen seuraava haave oli se, että pääsis oman bändin kanssa studioon tekemään levy. Sekin unelma toteutui, eikä se jäänyt pelkästään yhteen levyyn, vaan Myrskylyhdyn kanssa ollaan sen jälkeen tehty yhteensä kuusi studioalbumia.

Yhtenä iltana kotona mietin sitä Ramin laittamaa viestiä ja aloin innostua uudelle levyprojekti ajatukselle, mikä reilu kuukausi sitten oli vielä vain kaukainen haave. Olishan se siistiä, että sais kirjotettua levyllisen omaa musiikkia ja käydä levyttämässä ne oman bändin kanssa. Nyt varsinkin, kun maailmantilanne on mitä on, niin olis mahdollista käyttää tää aika jotenkin hyödyksi ja päästä toteuttamaan sitä omaa unelma. Jos en tartu tähän tilaisuuteen nyt, niin haaveeksi se myös silloin jää. Näin taisin itselleni silloin tän asian perustella.

Soitin heti seuraavana päivänä Myrskylyhdyn jäbille ja kysyin, että olisko innostusta lähtee työstää uutta pitkäsoittoalbumii. Jätkät oli heti messissä, että ehdottomasti. Joku tais kysyy, että ”Mitä biisejä äänitetään eli onko jotain biisejä jo olemassa?” Mä sanoin, että mulla olis muutama laulu valmiina. Teen niistä demon ja lähetän sit heille, jokainen voi sit vähän miettii omia juttuja mitä soittelis niihin. Näin alkoi meidän seitsemäs levyprojekti.

Ai niin, nyt varmaan pitäis soittaa vielä Hänniselle ja kertoo myös hänellekin, että tehdään levy. Ramin kanssa lyötiin lukkoon ekat kaks studiopäivää ja sovittiin, että koitetaan kahden kuukauden välein käydä äänittämässä pari laulua, riippuen vähän siitä miten niitä lauluja syntyy.

Levyltä on helposti aistittavissa teema ”onneni”. Mä oon kirjoittanut tähän mun elämästä: omista kokemuksista, omista virheistä ja niistä virheistä oppimisesta,asioista, jotka tekevät mut onnelliseksi ja asioista, jotka ovat mun onneni. Nämä asiat ovat sellaisia, jotka ovat myös muille ihmisille ihan sitä perus elämää, joten niihin on helppo samaistua. Nyt kun mä mietin tätä levyä, niin tässä on aikalailla mun koko viimeiset 10-vuotta nidottu yhteen pakettiin. Levyn tekstit on täynnä asioita ,jotka ovat mun elämässäni niitä ykkösjuttuja.

1. Onneni
2. Sut tahdon kokonaan
3. Prinsessani
4. Eksynyt
5. Sä teet musta parhaan
6. Kesä
7. Valivali
8. Äänetön myrsky
9. Palaan kotiin
10. En enää pelkää