Koronaviruspandemia muutti hetkessä maailman. Se pysäytti lentoliikenteen. Maiden väliset rajat suljettiin. Kansallisvaltiot julistivat poikkeustiloja. Ulkonaliikkumiskieltoja ja karanteenijärjestelmiä rakennettiin kaikkialle.
Poikkeusolojen inspiroimana Mäkrämäen Antti, Elman puheenjohtaja, innostui kirjoittamaan koronamanifestin Elman hallituksen nuorimman jäsenen, 25-vuotiaan Tiian kanssa. Näissä kansissa on kahden täysin erilaisen ihmisen näkemyksiä ja kokemuksia matkailusta, matkailun kehittämisestä, sekä jatkuvassa muutoksessa olevasta maailmasta. Miten yhtenevät näkemykset ikäeron ollessa lähes puoli vuosisataa ja ammattitaustojen ollessa täysin erilaiset?
Manifestin kirjoittajat luottavat siihen, että 1990-2000 -luvuilla syntyneiden sukupolvi löytää uudenlaisen ihminen-luontosuhteen. Luovumme luonnon monimuotoisuuden turmelemisesta. Palautamme metsät ja syrjäkylien perinnemaisemat uuteen arvoonsa. Luonnon monimuotoisuudesta ja kestävästä kehityksestä on jo tullut tavaramerkkejä.
Manifesti kertoo Elman lyhyen synty- ja kehityshistorian. Kirjoittajat luonnostelevat matkailun tulevaisuutta koronan jälkeisenä aikana. Suomen syrjäseuduille syntyy uutta arvoa matkailun vetovoimatekijänä. Pandemioiden ehkäisykeinojen kehittämisen tärkeimpänä keinona on luonnon monimuotoisuuden palauttaminen.
Harvaan asuttu Suomi ja vielä harvempaan asuttu Lönnrotin löytämä rajantakainen Karjala tarjoavat näille Mäkrämäen Antin ja Tiian visiolle mahdollisuuden.
