Piispa Kalevi Toiviainen kirjoitti elämäkerran Kivennavan viimeisestä kirkkoherrasta. Kivennavan viimeinen vakinainen kirkkoherra teologian tohtori J. A. Maunu toimi seurakunnassa vuodesta 1907 lähtien. Jotkut hänen esimiehistään ja virkaveljistään pitivät häntä "vallankumouksellisena henkenä". Hän olikin monessa suhteessa toisinajattelija, mutta samalla oppinut mies. Kivennavan asukkaat kunnioittivat häntä, jos kohta lienevät tunteneet myös tiettyä etäisyyttä. Eikä Lapista kotoisin olleella Maunulla ollut helppoja avaimia karjalaiseen luonnonlaatuun. Tullessaan Kivennavalle Maunulla oli takanaan parikymmentä vuotta koulumaailmaa. Elettyään karun nuoruuden hän oli oppinut seisomaan omassa varassaan vastustuksesta välittämättä. Kivennavalla hänet valittiin tuomiokapitulin jäseneksi, lääninrovastiksi ja neljästi kirkolliskokoukseen. Ei mikään nurkkapappi hän siis ollut, vaan monella tapaa uranuurtaja sekä pappina että tutkijana ja yleistajuisena kirjoittajana. Ajan aatteellinen kuohunta suurlakkoineen, vallankumouksineen ja sotineen kehystivät J. A. Maunun toimintaa, jossa hän "omaa tietään kulki vain". Nyt on hänen työnsä ja ajattelunsa koottu yksiin kansiin. Kirjoittaja on piispa (emeritus) teologian tohtori Kalevi Toiviainen. Hän on kuvannut Savonlinnan / Viipurin / Mikkelin hiippakunnan merkittävimpiä miehiä useissa teoksissaan. kirjassa tekijä valottaa myös Kivennavan muiden kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen olemassaoloa Maunun näkökulmasta.