Astma on yleistyvä sairaus. Sitä sairastaa 5-10 % suomalaisista. Astmaa hoidetaan sisään hengitettävillä kortisonilääkkeillä, jotka rauhoittavat astmatulehdusta, sekä keuhkoputkia avaavilla kohtauslääkkeillä. Solutason mekanismit, jotka aiheuttavat astman ja sen oireet, tunnetaan monilta osin puutteellisesti. Astman synnyn ja oireiden kannalta keskeinen solutyyppi on eosinofiilinen valkosolu, joita kertyy astmaatikon keuhkoihin runsaasti. Aktivoituneet eosinofiiliset valkosolut saavat aikaan astmalle tyypillisiä kudosmuutoksia ja kudostuhoa.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin eosinofiilisten solujen merkitystä astmassa sekä astmalääkkeiden vaikutusta niihin. Väitöskirjatutkimuksessaan Xianzhi Zhang totesi, että astmapotilaiden eosinofiiliset valkosolut ovat muuntuneita siten, että niiden ohjelmoidun solukuoleman (apoptoosi) mekanismit ovat häiriintyneet. Lisäksi hän totesi, että astman hoidossa käytettävät kortisonivalmisteet palauttavat eosinofiilisten solujen reaktioita normaaleiksi lisäämällä niiden apoptoottista solukuolemaa. Väitöskirjatyössä tutkittiin tarkemmin myös muita solu- ja molekyylitason mekanismeja, jotka liittyvät valkosolujen toimintaan astmassa ja keuhkoahtaumataudissa. Uudet löydökset valkosolujen mekanismeista mahdollistavat nykyistä parempien lääkkeiden kehittämisen astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon.

Tutkimus tehtiin Lääketieteen laitoksella Immunofarmakologian tutkimusryhmässä, jonka keskeisiä tutkimusaiheita ovat astman ja reuman solutason tapahtumat erityisesti lääkekehityksen kannalta. Väitöskirjatyön ohjaajina toimivat Dosentti Hannu Kankaanranta ja Professori Eeva Moilanen.