Tavoitteena oli soveltaa avointa matalakenttäistä magneettikuvausta neurokirurgisen hoidon yhteyteen. Luotiin malliesimerkki yhdistetystä leikkaus- ja toimenpide magneettikuvausympäristöstä, joka sisältää tilat, leikkauskäytännön ja toimintamallin. Toimivuus testattiin kliinisessä työssä. Tilojen yhteiskäyttö Neurokirurgian ja Radiologian klinikoiden välillä oli sujuvaa. Yhteiskäyttö lisää taloudellisuutta, mahdollistaa leikkaushoidon yhteydessä tehtävien magneettikuvausten keskittämisen ja on organisatorisesti järkevää. Leikkauksenaikaista magneettikuvausta käytettiin ja tutkittiin neuronavigoinnin ja muiden leikkausinstrumenttien, -työkalujen ja -kuvausmenetelmien kanssa. Magneettikentän alasajettavuus mahdollisti jaksotetun leikkaus-kuvauskäytännön, magneettikuvaukseen sopimattomien instrumenttien ja laitteiden käytön sekä useampien kuvausmenetelmien käytön yhdistettynä navigointiin. Magneetin alasajolla vältettiin hajamagneettikentässä tehtävään työhön liittyvät turvallisuus¬riskit. Tutkittiin kahden alinäytteistetyn projektioittain rekonstruoitun kuvaussekvenssin soveltuvuutta aivokalvonkasvainten kontrastiainelatautumisen seuraamiseen laboratoriokokein ja kahdessa potilastapauksessa. Laboratoriokokeissa signaali-intensiteetti kasvoi lähes lineaarisesti Gd-DTPA-konsentraation mukaan 1,25 mmol/l konsentraatioon asti. Potilastapaukset osoittivat kuvaussekvenssin antavan aiempien korkeakenttäkuvaajilla suoritettujen tutkimusten mukaisia tuloksia. Matalakenttäistä magneettikuvausta aivokalvonkasvainten leikkaus- ja histopatologisten ominaisuuksien arvioinnissa tutkittiin 21 potilaan sarjassa. Kontrastiaineen kertymisen kuvauksella voidaan arvioida kasvainkudoksen hiussuonituksen tiheys. Kudoksen verekkyys, leikkausvuoto, progesteronireseptoreiden ja sidekudoksen määrä korreloi parhaiten kasvaimen suhteelliseen intensiteettiin FLAIR-kuvissa. Kudoksen kovuus korreloi parhaiten kasvaimen suhteelliseen intensiteettiin T2-painotteisissa kuvissa