KTL Teemu Ylikosken markkinoinnin alaan kuuluva väitöskirja "Access denied: Patterns of consumer Internet information search and the effects of Internet search expertise" tarkastettiin Helsingin kauppakorkeakoulussa 13.5.2003. Vastaväittäjänä toimi professori W. Fred van Raaij (Tilburgin yliopisto) ja kustoksena professori Liisa Uusitalo (HKKK). Ylikosken väitöstutkimus käsittelee Internetiä kuluttajan informaatiokanavana. Se tarkastelee kuluttajien tapoja hyödyntää tietoverkkoja ostopäätöksessä ja Internetin etsintäasiantunte-muksen merkitystä etsinnän tulosten kannalta. Toisin kuin usein on väitetty, Internetin käyttö ei tutkimuksen mukaan yksiselitteisesti helpota kuluttajan ostopäätöstä tukevan tiedon löytämistä. Tiedon valtatiellä on vielä huomattavia esteitä, jotka liittyvät tiedon pirstaleisuuteen ja epäjärjestykseen. Lisäksi nämä esteet kohdistuvat kuluttajiin tavalla, joka saattaa jopa lisätä kuluttajien välistä eriarvoisuutta. Kuluttajien tyypilliset etsintätavat toistuvat Internetissä. Eroja aikaisempiin tutkimustuloksiin kuitenkin löytyy. Kuluttajien Internet-etsinnässä korostuvat erityisesti hyperlinkkinavigointiin painottuvat heuristiset hakupolut. Hakukoneiden järjestelmällinen käyttö on suhteellisen vähäistä. Hakukoneiden käyttö saattaa toisaalta aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia, jos kuluttajalta puuttuu riittävä asiantuntemus. Tällöin hakukoneilla on taipumus lisätä tiedon hallitsematonta ylitarjontaa. Internet-etsinnän asiantuntemus auttaa kuluttajaa tarvittavan tiedon löytämisessä. Asiantuntijoilla on moninaisempaa tietoa käytettävissään ostopäätöksessä, eivätkä he joudu rajoittamaan etsintäänsä vain helposti saatavaan tietoon. Internet-etsinnän asiantuntemus on sidoksissa etsintämotivaatioon. Se saattaa heikentää etsinnän kustannustehokkuutta, koska etsintää jatketaan pidemmälle kuin olisi tarpeen ja etsintään käytetään paljon aikaa ja vaivaa. Kuluttajapolitiikassa pidetään tavoiteltavana, että kuluttajilla olisi pääsy puolueettomaan tuotetietoon. Vaikka Internetistä on löydettävissä puolueettomia tiedonlähteitä, tulosten mukaan niiden saatavuus on keskivertokuluttajan kannalta heikkoa ja siksi niiden käyttö on vähäistä. Lopputulos on, että kuluttajien käytössä oleva tieto on myös tietoverkoissa hyvin pitkälti markkinoijan kontrolloimaa.