Satavuotias Kameraseura koostuu ihmisistä, joita valokuvaus yhdistää. Kameraseura syntyi osana kansainvälistä amatööriliikettä. Valokuvataiteen rakastaja, amator, koki tärkeäksi jakaa kokemuksensa muiden kanssa ja kehittyä taiteenalalla omassa tekemisessään ja taiteessaan. Yhteisöllisyys rakentui alusta lähtien valokuvauksen ympärille. Kameraseurasta tuli keskeinen osa suomalaisen valokuvan suurta kertomusta.

Sataan vuoteen mahtuu monia erilaisia kehitysvaiheita. Aikansa valokuvauskäsityksiä ravistelleesta suuntauksesta, piktorialismista siirryttiin modernismiin, ja myös kuvajournalismin kultakausi heijastui Kameraseuran toiminnassa. Useat menestyneet valokuvataiteilijat ovat saaneet ensimmäisen kosketuksen valokuvataiteeseen Kameraseuran piirissä.

Korkeasti koulutettujen, hyvin toimeentulevien harrastajien herraseurue on jäänyt historiaan, ja moni asia on muuttunut. Tärkein yhdistävä tekijä on kuitenkin säilynyt. Kameraseura on aina vetänyt puoleensa ihmisiä, jotka haluavat valokuvata ja oppia harrastuksestaan lisää sen itsensä vuoksi. Taiteellisen kilvoittelun tilalle on tullut väljempi seurakulttuuri, jossa monenlaiset tyylisuunnat, tavat tehdä ja tuottaa valokuvia elävät rinnakkain.

Historioitsija Yki Hytönen on koonnut tutkimuksessaan Kameraseuran tarinan, sen taustat ja vaiheet.

Kirjalla on kaksi isbn-numeroa: 978-951-9086-99-6 (Kameraseura) ja 978-952-5818-35-2 (Musta taide).