2. p. Meänkielinen kirja. Kaikki on aina sammaa vaikka on muuttunu. Noita, lainatut siivet, sininen/punanen taivas ja kylähullu elävät ikusesti. Kirja luopi perustan uuele puliittiselle iteolokiile, joka yhistää sosialismin liberalismin kans ja vettää eut molemista. Kirja yhistää sosiolokiin, uskonot, hymanistisen ja luonon tietheen taitheen ja puliittisitten iteolookitten kans. Kaikila tietheelisilä teuriila ihmisestä ja yhteiskunnasta on se suuri puutheelisuus ette net ei sisälä ihmisen alitajunan missä taije, innovasuuni, iteolookit ja muraali luothaan: kun Charles Darwinin ja Pierre Bourdieaun ajatukset. Nykysillä teuriila ja iteolokiila on vain se sininen pyramiiti lookossa ainuana toelisuutena, mutta ei yhtään innovasuunia, muraalia eli taijetta. Nurinkäänetyssä punasessa pyramiitissa löytää taitheen, luovuuen, entreprenööriyyen ja se tynamiikki, joka muuttaa yhteiskuntaa ja ihmistä. Rakhaus, taije, intohimo, innovasuuni, tasa-arvosuus ja muraali kulkevat käsi käessä. Pilkattu, kiusattu ja naurettu kylähullu on aina lähempänä nykyhetkeä ja aijompi kun muut. Sen takia kylähullu on kirjalisuuessa ja jopa pulitiikassaki meän ikunen viisas ja luova elämänkumppani ja entreprenööri, koska se ellää niinku uskonot kertovat. Meän lainatut siivet antavat meile luultua näköallaa, mutta elämä elethään arkipäivässä ja sieltä tasa-arvosen ravintorikhaasta nurmikosta löytää aina hauskaa ja se on aina omala kartanolla. Ei mikhään ole hauskempi kun ette pittää hauskaa.