Inhimillinen murhenäytelmä vallan huumaamasta diktaattorista on samalla koskettava kuvaus yksityisen ja julkisen elämän kipeistä ristiriidoista.
CASSIUS:
Kumartukaa roomalaiset,
kumartukaa, peskäämme kädet hänen veressään
kyynärpäitä myöten, ja punatkaamme miekat.
Sitten niitä heiluttaen torille, ja huutakaamme kaikki:
Vapaus, vapautus, ja oikeus!
Caesar on päihtynyt vallasta ja kansan ihailusta eikä usko varoittaviin ennusmerkkeihin. Joukko tasavaltaa kannattavia senaattoreita, heidän joukossaan myös Caesarille läheinen Brutus, päättää surmata yksinvaltiaan, jonka epäillään havittelevan kuninkuutta. Murhan jälkeen Roomassa käydään sisällissotaa, kunnes Caesarin uskollinen ystävä Marcus Antonius kukistaa salaliittolaiset. Paitsi poliittis-historiallinen tragedia Julius Caesar on inhimillinen murhenäytelmä, koskettava kuvaus yksityisen ja julkisen elämän kipeistä ristiriidoista sekä vallan himosta ja hinnasta.
Jotaarkka Pennanen kirjoittaa esipuheessaan:
Julius Caesaria on yleisesti pidetty sukulaisteoksena Hamletille, jonka Shakespeare kirjoittikin pian Caesarin jälkeen. Hamlet tietää, että on olemassa oikea ja väärä, mutta hän ei tiedä, mikä teko tuottaa oikeutta ja mikä vääryyttä. Brutus uskoo tietävänsä mikä on oikein, mutta epäröi silti. Voiko salamurha tuoda oikeutta?
Lauri Siparin suomennoksessa näkyy teatterialan ammattilaisen kädenjälki.