Filosofi ja psykologi William James tunnetaan John Deweyn ja C. S. Peircen ohella pragmatismin pääkehittäjänä. James tiivisti ajattelutavan ja menetelmän ydinsisällön Columbian yliopistolla 1900-luvun alussa pitämillään luennoilla, jotka julkaistiin kirjana 1907. Jamesin pragmatismissa kysytään asioiden käsitettäviä käytännöllisiä vaikutuksia konkreettiseen elämään.

Professori Sami Pihlström kirjoittaa suomennoksen Jälkisanoissa: "Pragmatismi on luettavissa inhimillistä elämää perustavasti määrittävän moraalisen näkökulman puolustuksena ihmisen luonnontieteelliseksi objektiksi redusoivaa ajattelua vastaan."