Yhdeksän ihmistä, yhdeksän elämää: kukin heistä on valinnut erilaisen uskonnollisen polun, jokainen kertoo unohtumattoman tarinan. Buddhalainen munkki tarttuu aseisiin vastustaakseen kiinalaisten miehitysvaltaa Tiibetissä ja viettää lopun elämäänsä yrittäen hyvittää väkivallan valmistamalla Intian parhaita käsinpainettuja rukousviirejä. Jainalaisen nunnan kiintymättömyyden periaatteet joutuvat koetukselle hänen parhaan ystävänsä suorittaessa nälkäkuolemaan johtavaa rituaalia.
Dalrymple kurkistaa syvälle jatkuvan nykyaikaistumisen ja muinaisten perinteiden välillä tasapainottelevan kansakunnan sydämeen. Yhdeksän elämäkertaa kuvaa maan rikasta ja vaihtelevaa uskonnollista perintöä ja sen yhteiskunnallista merkitystä. Historiantutkijana Dalrymple tuntee voimat, jotka pakottavat uskonnolliset ja etniset ryhmät vastakkain, ja journalistina hän on kuvannut väkivaltaa ja jännitteitä, mutta matkakirjailijana hän antaa näille yhdeksälle ihmiselle äänen.
Teos on sekoitus journalismia, antropologiaa, historiaa ja uskontojen historiaa. Parhaimmillaan matkakirjallisuus lyö fiktion kyvyllään ruokkia mielikuvitusta kertomuksilla kaukana asuvista ihmisistä. Intian maaseudun elämää on tuskin kukaan Kiplingin jälkeen kuvannut näin liikuttavasti.