Millaista hyvyys on aikana, jona ihmiset keskittyvät eniten ja mieluiten omaan itseensä? Onko hyviä ihmisiä enää olemassa? Hyvyys ja myötätunto -teoksessa Owe Wikström puhuu tärkeistä kysymyksistä: elämän hauraudesta ja merkityksestä sekä vastuusta ja kulttuurin muutoksesta, kun yhteisöllisestä on siirrytty yksilölliseen suuntaan. Teos analysoi kirjallisuuden vaikutusta ihmisen mieleen, tekoihin ja elämän hahmotukseen. Mitä tapahtuu lukiessa, kun toinen todellisuus valtaa mielen? Wikström pohtii myös ihmisen minuutta: tärkein projekti monille on oma minä. Teoksen lopussa hän suosittelee kaikille pientä kirja-apteekkia, josta voi ammentaa niin suruun, masennukseen kuin iloonkin.